sunnuntai 20. lokakuuta 2019

#slowmorning - Itsensä hyväksyminen


Herkkyys on kulkenut matkassani aina. Kesti todella pitkään ymmärtää edes itse, miksi toisinaan jäykistyin muiden ihmisten läsnäollessa ja jännitys valtasi koko kehon. Kaikki ne asiat, joita ihmiset eivät sano ääneen jäävät roikkumaan ilmaan. Moni on kohtelias, mutta äänensävyssä saattaa piillä piikki. Fyysinen olemus muuttuu huomaamatta turhautuneeksi ja hyökkääväksi. Katse on tuima ja pistävä, vaikka sanat ovat neutraalit. Kenties taitavasti vähätellään ja huokaillaan ja kaikki tapahtuu, niin kohteliaasti, että muut seurueessa eivät huomaa mitään. Keskustelutilanteet ja kohtaamiset voivat olla erityisherkälle välillä haastavia tilanteita. Tunnetilojen vaistoaminen ja skannaaminen ovat itsestä riippumatonta toimintaa. Kohde voi olla tuttu tai tuntematon. Kassajonossa, kadulla, hotellien aulassa ja postilaatikolla tapahtuvat kohtaamiset saattavat jättää koko päivän kestävän fiiliksen. Toki välillä käteen jäävä olotila on myös positiivinen. Muutama sana tai katse ja voit vaistota myös lämpöä, empatiaa ja syvää yhteyttä toiseen ihmiseen. Kokemukset voivat yhdistää ihmisiä voimakkaalla tavalla. Aivan, kun arven voisi vaistota toisessa. Toisinaan vieras ihminen voi tuntua omituisen tutulle. On helppo uskoa, että polut risteilevät maailmassa tavalla, joka kenties ylittää oman käsityskykyni.

Parhaimmillaan herkkyys on sitä, että pystyy auttamaan ja koskettamaan toista ihmistä ymmärtämällä häntä täydellisesti. Näen asioissa usein todella monia eri puolia. Maailma on minulle täynnä eri värisävyjä ja vivahteita. Se tosin aiheuttaa sen, että lähes mikään ei koskaan ole yksinkertaista minulle. Mietin usein muiden ihmisten tunteita ja omani jäävät pienoisesti syrjään. Tunnen iloa, surua, rakkautta ja empatiaa suurella vaihteella. Nuorempana vahvana läpi tulevia tunteita oli vaikeampi säädellä ja ymmärtää. Nyt vanhempana osaa taidon paremmin ja luotan toisinaan enemmän rationaaliseen ajatteluun. Järkiperäistäminen on suojakilpeni, jolla pidän asioita loitommalla ytimestä. 

Ahdistun väkijoukossa ja menen usein sekaisin, kun ympärilläni tapahtuu samaan aikaan liikaa asioita. Toisaalta olen osannut luoda tähänkin haasteeseen toimivia ratkaisuja. Usein keskityn johonkin pieniin yksityiskohtiin. Täydessä junassa keskityn hengitykseen tietoisemmin ja hetkeen, kun junan ovet aukeavat seisakkeilla ja tuovat mukanaan ilmavirran, joka pyyhkäisee kasvojani. Erityisherkkyys tuo elämääni aika ison listan asioita, jotka tuntuvat epämukaville. Olen todella herkkä koville äänille ja voimakkaille hajuille. Silmäni ovat valonarat. Pahimpina aikoina sain päänsäryn katsoessani liian räikeää mainostaulua. Vältän vaihteluja vuorokausirytmissä. Monesti olen harmitellut sitä, että elämässäni pitää olla monta pysyvää ja muuttumatonta elementtiä. Eniten minua surettaa se, että en voi itkeä. Pienikin tunnekuohu saa usein aikaan monen päivän päänsäryn. Tukahdetut tunteet taas tekevät minusta masennukseen taipuvaisen.

Välillä minun on vaikeaa päästä asioita yli. Joudun ottamaan oman aikani. Haasteellisinta on ollut läheisen ihmisen menetys, josta en tuntunut pääsevän eteenpäin. Oli vaikeaa hyväksyä, jonkin sellaisen olevan poissa, jonka läsnäolon tunsi yhä kovin vahvana. Uppouduin musiikkiin, joka auttoi minua surutyössä. Musiikki nostaa minut aina korkeuksiin. Samoin kauniit yksityiskohdat, luonnon loppumattomat värisävyt ja linjat. Nautin kauneudesta ja hiljaisuudesta. Sanoista ja soljuvista lauseista. Kirjoittaminen on ollut minulle iso pelastus.

Todella pitkään elin muiden ehdoilla, vaikka se tarkoitti loputonta venymistä ja joustamista. Olin väsynyt ja virtaa vailla.  Lopulta uskalsin kuunnella sisäistä ääntäni, joka toivoi vain rauhaa ja tilaa. Oli tullut aika hyväksyä itseni sellaisena kuin oikeasti olen. Koti on minulle turvasatama ja välillä ahdistun herkästi, kun jokin yllättävä asia rikkoo totutun rytmin. Toki silti aina välillä ravistelen ja haastan itseäni. Monesti yllätyn, että minusta on vaikka mihin, jos vain päätän niin. Saatan arkuudestani ja herkkyydestäni huolimatta innostua asioista aivan mielettömästi. Ja minulta löytyy draivia viedä asioita loppuun. Olen herkkä, mutta voimakas. Pystyn näkemään yllättävän pitkälle. Toisten puhuessa minä jo olen siellä. 

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

#slowmorning - You had me at hello


En kuuntele lempimusaa talossa, kun vain yksin ollessa. En istu enää iltoja viinilasi kädessä. En osta uutta mekkoa. En lakkaa kynsiä. En mieti turhanpäiväisiä. En pyörittele turhia sanoja. En jankuta. Enää ei jokaisella tavaralla ole talossa omaa paikkaansa. Pihan kukkapenkit odottavat hoitajaansa. Talon täkkejä ei tuuleteta jokaisella pakkasilmalla. En katso enää kokonaisia elokuvia. En juuri lue kirjoja. En värittele värityskirjoja. En kirjoita runoja. En juuri varaile matkoja ulkomaille. En nuku aamulla myöhään. Tuskin ehdi olla sinua lähellä.

Tiedän. Luovuin jostakin ja sain uutta tilalle. Jokainen mennyt vuosi on opettanut minulle omat läksynsä. Itsekkyys on ravistettu minusta pois. Se leijui jalkojeni juureen ja minä jatkoin matkaani. Jätin sen kaiken taakseni. Jos joku olisi kertonut millaista tää kaikki todella on. Kuinka opetella rakkautta, kuinka kompuroida läpi nämä kuviot. Olisinko silloin rypenyt vähemmän vai pitääkö jokaisen kokea koko kirjo tunteiden. Sukeltaa ja taas itsensä pinnalta löytää.

En juuri mieti miltä tuntuu. Siirrän vuoret syrjään. Aikaa ei ole edes surulle. En ehdi edes taakse katsoa. Pysy valppaana. Ja kuinka välillä haluaisin lipua sinun käsivarsillesi ja sanoa kannattele hetken minua. Parasta on kuitenkin seistä tukevalla maalla. Tietäen. Olet todella siinä ja odotat, vaikka se ei koskaan ennen ollut vahvin puolesi. Juuri nyt on hyvä olla näin. Aloillaan. Enemmän kuin vain me.

Välillä kaikki repii hermoa. Usein kuitenkin nauru voittaa kiukun. Ja rehellisyys. Mikä sua oikein riepoo? Hulluutta on tähän lähteä. Ja silti en osaa kuvitella muuta paikkaa, jossa olisi yhtä hyvä  ja johon kuuluisin. Ilo ei ole koskaan tuntunut näin kirkaalle, kun katsoessan kasvoja pieniä. Kuinka paljon haluankaan teille antaa. Ja vieläkin enemmän. Jokainen uusi aamu tummat varjot kaikoavat loitommalle. On sydän eheä. Kenties satutettu, mutta sykkivä ja elävä.

Jos olisit kysynyt vuosia sitten. Olisin vastannut: "You had me at hello".

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Soda Press Co Luomu Juomatiivisteet - Uusi makumaailma


*Kaupallinen yhteistyö
Sodastream

Oletteko jo huomanneet syyskuussa markkinoille saapuneet australialaiset Soda Press Co Luomu Juomatiivisteet? Ihanat uudet makuvaihtoehdot ovat vegaanisia ja sisältävät vain luonnollisia aineosia ja 30% vähemmän sokeria kuin muut vastaavat tuotteet. Hieno uutinen on myös se, että tiivistepullot valmistetaan kierrätetystä lasista ja etiketit kierrätetystä paperista. Pullojen hauska ulkonäkö ei jää keneltäkään huomaamatta. Näitä pulloja ei tarvitse piilotella kaapeissa. Retrohenkiset pullot saavat hyvälle tuulelle.

Luomusertifioitu
Vain luonnollisia aineosia
Gluteeniton
Vegaani
GMO-Vapaa
Vähemmän sokeria

Meillä nautitaan makuvesiä erityisesti viikonloppuisin. Oman kuplajuoman valmistus on erityisesti perheen lapsista varsinainen ohjelmanumero. Uusilla juomatiivisteillä tutusta Sodastream laitteesta saa vieläkin enemmän irti. Kentiens hieman yllättäen koko perheen suosikkimaku on Ould Fashioned Lemonade. Koko nimi saa heti ajatukseni vanhoihin hyviin aikoihin, jossa herkut olivat kenties hivenen harvinaisempia kuin nykyään. Mieleen nousee lämmin kesäpäivä ja riemusta kiljuvat lapset. Takaisin nyhyhetkeen. "Isi, tehdäänkö tänään omaa limua".Vanhemmat kiittävät, kun saunajuomissa on vähemmän sokeria. On se taas todetta aina uudestaan ja uudestaan. Pienten juttujen ympärille voi kerääntyä suuri nippu iloa.

Kuiva & Suloisen kitkerä
*
Vanha klassikko pienellä twistillä
*
Sitrushedelmän & inkiväärin yhdistelmä
*
Herkkä vadelman maku pyöristetään virkistävällä mintulla
*
Täyteläinen mustikka yhdistyy hienovaraisen hapokkaaseen limeen


Yhteistyössä Always somewhere else ja Sodastream

tiistai 1. lokakuuta 2019

My City


Moni teistä on varmasti törmännyt sisustuslehdissä ja somessa kaupunkijulisteisiin. Kauniit ja selkeät mustavalkoiset julisteet ovat ilo silmälle. Julisteet ovat näyttäviä sisustuksen herkkupaloja. Moni sisustaja on luonut kaupunkijulisteiden ympärille todella isojakin kokonaisuuksia. Instagramista mieleeni on jäänyt iso olohuoneen seinä, johon oli koottu kaupunkijulisteita ja kelloja. Kukin kello oli asetettu kaupunkijulisteiden aikavyöhykkeiden mukaiseen aikaan. Aika hieno idea. Moni varmasti valikoi kaupungin sen mukaan, mikä on itselle rakas paikka. Voi fiilistellä kivoja muistoja tai suunnata ajatuksensa jo uuteen matkaan.

Olen monesti julistanut rakkauttani Helsinkiä kohtaan. Vanha kotikaupunki on pysynyt minulle tärkeänä ja siitä on tullut minulle ja miehelleni paikka, jonne suunnataan välillä minilomalle. Jokaisella visiitillä olemme ottaneet asiaksemme aina tehdä jotakin uutta. Käymme uudessa kahvilassa tai syömässä uudessa ravintolassa. Samalla vierailemme tietysti myös meille tutuissa ja rakkaissa paikoissa. Meidän "hoodeilla". Helsinki on meille pakopaikka, jossa kuljetaan katuja käsi kädessä, rauhoitutaan, jutellaan ja syvennytään toisiimme.

Viime breikin hauskin juttu oli take away kahvit hirmuisessa pakkasessa ja uusi rento ruokapaikka Putte's Bar & Pizza. Majoitumme myös aina eri hotelliin. Viime lomalla olimme Fabianissa. Suosittelen lämpimästi välillä leikkimään turistia tutussakin kohteessa. Kaupungista saa irti ihan uusia piirteitä, jos hyppää turistibussiin, pyörähtää maailmanpyörässä tai museossa. Kesäisin suosittelen ehdottomasti eväsretkeä! Täytä kori herkuilla ja kuplivalla ja suuntaa merenrantaan. Monesta hotellista saa kätevästi vuokrattua polkupyöriä. Ratikalla pääsee myös hienosti sujahtamaan eri puolille kaupunkia. Itse haluaisin kovasti käydä kurkistamassa Lapinlahden puistoon. Jostakin syystä se on vielä jäänyt reissujemme ulkopuolelle. Haaveilen istumisesta puistonpenkillä kuuman kahvin kera.

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

#slowmorning - Ostotottumusten muuttaminen


Olen muuttanut ostotottumuksiani hiljalleen kahdeksan vuoden aikana. Aluksi en edes huomannut muutosta. Tarvitsin vain vähemmän kaikkea. Vähemmän vaatteita, asusteita ja kosmetiikkaa. Luovuin myös hiusten värjäämisestä. Tyylini on muutenkin aika simppeli ja luonnollinen, joten se ei tuntunut edes uhraukselle. Lopulta heräsin itsekin huomaamaan, kuinka vähän kulutin entiseen verrattuna. Minulle tuli hyvä olo. Toki teen hankintoja aina silloin tällöin, jos todella tarvisen jotakin, mutta nykyisin kaikessa ostamisessani on läsnä syvä harkinta. En halua kotiini isoa kasaa materiaa. Haluan valita asioita, jotka ovat pitkäikäisia ja kestäviä. Kotimaisuus, ekologisuus ja eettisyys ovat minulle tärkeitä arvoja. Hankin nykyisin osan vaatteistani käytettynä ja pukeudun silti luultavasti siistimmin kuin ennen. Ennakkoluulot joutavat romukoppaan.

Lasten synnyttyä huomasin, kuinka tavaraa satoi kotiimme suorastaan järjettömiä määriä. Kauhistuin. Minusta alkoi kirjaimellisesti tuntua, että hukumme tavaraan. Aloin olemaan tarkempi sen suhteen millaisia tavaroita itse ostin lapsilleni. Vaatteiden suhteen suosin arkivaatteita. Karsin pois turhat hörselöt, sekä liian arat ja vaikeasti pestävät vaatteet. Lisäksi kiinnitin huomiota myös vaatteiden väreihin ja valitsin aina mahdollisuuksien mukaan neutraaleja värejä. Pidin hyvää huolta hankituista vaatteista pesemällä ne oikein. Pieneksi jääneet siistit vaatteet pakkasin kannellisiin laatikoihin odottamaan seuraavaa käyttäjää. Lelujen suhteen rupesin olemaan yhtä tarkka. Leluja hankkiessani mietin, että tavarat olisivat oikeasti mieluisia ja kestäisivät leikkiä. Lapset eivät lopulta välitä siitä ovatko lelut uusia vai vanhoja. Hauskuus on tärkeintä.

Meillä laitetaan hyvällä prosentilla ehjiä ja siistejä vaatteita, sekä muita tavaroita kiertoon. Olemme tässä kuussa hankkineet itse käytettynä uuden jääkaapin ja lastensängyn. Olemme päättäneet, että uuden tavaran osto minimoidaan tässä talossa. Tuleva joulu vietetään myös eri tavalla. Yhdessä perheenä voi tehdä paljon ympäristön hyväksi. Kerran viikossa vietetty puuropäivä, vanhan korjaaminen, lainaaminen  ja kierrättäminen ovat hyviä tekoja. Meidän perhe on sitoutunut muuttamaan elintapojaan pysyvästi paremman huomisen vuoksi. Meillä keskustellaan nyt yhdessä enemmän kuin koskaan. Lapset ovat fiksuja! Elämä on lopulta hauskempaa näin. Kaikkea ei tarvitse saada. On ihanaa huomata, että vähempikin riittää. Onni ja rauha eivät piileksi tavarakasojen takana.

Olen viettänyt ilmastoahdistuksen vuoksi unettomia öitä. Katsonut lapsiani ja tuntenut surua. Tehnyt päätöksiä. Uuden ajattelun on kosketettava jokaista elämän osa-aluetta. Kaikki on arvioita uudelleen. Vähempi ei riitä. Eilen lapset istuttivat isänsä kanssa puun pihamaalle. Minä mietin, kuinka lasten kasvaessa mekin joudumme vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Haluan sanoa, että teimme parhaamme. Kanavoi sinäkin ahdistus teoiksi. Muuta ajatteluasi ja tapojasi. Inspiroi ihmisiä vierelläsi.

lauantai 28. syyskuuta 2019

Syksyn ilot - Valojuhla


*Kaupallinen yhteistyö

Syksy on aina aivan erityistä aikaa. Kesän kiireisten rientojen jälkeen on mukava taas rauhoittua. Elämä keskittyy enemmän kotiin. Takassa rätisee iloinen tuli ja villasukat, sekä lämpöiset tohvelit kaivetaan esiin. Rauha tuntuu laskeutuvan taloon. Usein sytytän kynttilöitä jo heti aamusta tuomaan tunnelmaa vielä hämyiseen keittiöön. Tänä syksynä olen myös panostanut syksyiseen pihaan. Osaksi ihan omaksi ilokseni, mutta toki pihaa ja sisäänkäyntiä on koristeltu myös näyttöjä ajatellen. Meillä on periaate, että asumme talossa ihan täysillä aina siihen hetkeen saakka kunnes uusi omistaja löytyy. 

Viikolla meillä oli viritettynä pihapiiriin syksyinen valojuhla. Tarjosimme asuntonäytön ohella myös vinkkejä syksyisen pihan somistamiseen. Valojuhlan suunnitteli ja toteutti Via Deco. Lahden Aleksanterinkadun numerosta 24 b löytyvä monipuolinen yritys toimii sisustusmyymälänä ja somistevuokraamona tarjoten stailaus ja somistus palveluita. Suosittelen piipahtamaan Via Decon myymälässä. Tarjolla on nimittäin kiva kokoelma toisiinsa sopivia tuotteita.


Juhlien ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen käytetään yhä enemmän aikaa ja vaivaa. Arkea ja tavallisia päiviä elämässä riittää ihan tarpeeksi. Aina on hyvä syy järjestää juhlat ja nousta hetkeksi arjen yläpuolelle. On aivan luonnollista, että elämän tärkeitä hetkiä halutaan juhlistaa ja juhlista halutaan luoda ikimuistoiset. Monesti myös halutaan keskittyä vieraisiin ja hauskan illan viettämiseen. On hienoa, että nykysin on tarjolla apua tilaisuuksien järjestämiseen. Koristelu ja kattaukset luovat juhlille kehykset ja ovat tärkeä osa tunnelmaa. Ihmiset haluavat elämyksiä. Elämyksiä voi tarjota myös uusien asioiden ympärillä. Perinteisen asuntonäytön sijaan voi järjestää pienen ja tunnelmallisen valojuhlan, jossa talon pihapiiri hahmottuu taloa katsomaan tulleille aivan eri tavalla. Monesti on todettu, kuinka syntyvä tunne ratkaisee asuntokaupat. Millainen fiilis minut valtasi tullessani taloon. Osaisinko kuvitella itseni asumassa tässä talossa. Tällä kadulla. Levittyykö silmieni eteen minun puutarhani. Olenko tullut kotiin.

Millä tavalla valojuhla pihapiiriin luodaan? Valosarjat johdattavat vieraat rintamamiestalon pihamaalle. Pihapiirin isojen puiden oksat saavat kannettavakseen pieniä lyhtyjä. Isommat lasilyhdyt valaisevat pehmeästi kausikukkasia. Pimenevä ilta hoitaa upeasti osansa ja saa kaiken loistamaan lämpöä. Miksi kannattaa vuokrata valojuhlaan tarvittavat tarvikkeet? Varastoihin ei yksinkertaisesti mahdu neljää valoketjua ja jatkojohtoja, sekä yli kymmentä kynttilälyhtyä. Valojuhlan jälkeen kaiken saa pakattua kätevästi pois. Lisäksi vuokraaminen on halvempaa kukkarolle ja rasittaa vähemmän luontoa. Sama pätee myös muihin juhliin. Vuokraaminen on yksinkertaisesti helppoa ja nopeaa.





Yhteistyössä Always somewhere else ja Via Deco