keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Korvakoruja asenteella


Olen kenties etsinyt vuosia omaa tyyliäni hiusten ja pukeutumisen suhteen, mutta korvakorut ovat aina olleet se "mun juttu". Korvakorujen kanssa ei oikein voi mennä vikaan. Ne piristävät ihan varmasti tylsää asua ja kohottavat apeaa mielialaa. Hauskoilla korvakoruilla kerää väkisinkin hieman katseita ja voi saada vastaantulijatkin hymyilemään. Korvakoruilla on lupa räväyttää ja valottaa persoonallisuutta. Pukeudun yleensä aika hillitysti ja mustan yleisilmeen perusteella ei varmasti monikaan ajattelisi, että oikeasti rakastan värejä. Pahus sentään, kun en osaa niitä vain pukea ylleni. Valoisasta, iloisesta ja leikkisästä persoonastani on usein kyllä näkyvillä pieni vinkki. Korvakorut.

Minä olen sitä mieltä, että jokaisella kuuluisi olla pikkuisen Rock asennetta. Ainakin korvakorujen verran. Oman asenteen voi saada kohdilleen RokRokInc :n mahtavilla koruilla. Kierrätetty nahka sopii paremmin kuin hyvin korujen materiaaliksi. Valikoima on niin laaja, että jokainen löytää taatusti omat suosikkinsa. Merkin takana on ihastuttava ja lahjakas Ansku. Pistä ihmeessä seurantaan myös RokRokInc:n Instagram-tili Jos liikut vanhoilla kotikulmillani, niin poikkea Vallilan Stooriin ihailemaan ja hypistelemään Anskun koruja!! RokRokInc:n koruja vilahtaa myös Yösyöttä elokuvassa. Pääsen vihdoinkin tulevana sunnuntaina elokuvan näkemään ja yritän bongata kaikki kohtaukset, jossa korvakorut näkyvät.


Korut merkitsevät usein kantajalleen paljon. On melkein ihmeellistä miten paljon ne sitovat tunteita ja fiiliksiä. Vaatteet tulevat ja menevät muodin mukana, mutta koruihin eivät samat säännöt päde. Koruja myös vaalitaan aivan eri tavalla. Koruja säilytetään kauniisti ja usein niitä halutaan pitää esillä osana sisustusta. Uskon, että haluamme pitää esillä asioita, jotka tekevät meidät onnelliseksi. Vilpittömästi voin sanoa, että uudet korvakorut saivat minut iloiseksi ja onnelliseksi. Lähetys saapui postilaatikkooni juuri oikeaan aikaan. Tämä kotiäiti oli hieman väsähtänyt. Tuskin maltan odottaa, että pääsen ulkoiluttamaan näitä kaunokaisia!! Viikonloppu lähestyy ja sen myötä myös myöhäinen hääpäivän juhlinta.



Yhteistyössä Always somewhere else ja RokRokInc

tiistai 16. tammikuuta 2018

Maitokahvimedia yllättää


Maitokahvimedia on aloittanut uuden toimintakauden. Hienoin tapa aloittaa vuosi on tehdä hyvää!! Saimme todella liikuttavan yhteydenoton Pohjanmaalta, jossa haluttiin muistaa ystävää. Tietysti vastasimme vilpittömästi esitettyyn pyyntöön ja lähdimme miettimään tiimin kanssa pientä piristystä yllätettävälle. Jokainen meistä tarvitsee ympärilleen välittäviä ihmisiä. Toisinaan ystävä on matkan takana, mutta yhä silti olemassa. Itse mietin kuinka tärkeää on, että jokaisella on elämässään ihmisiä, jotka aidosti kuuntelevat tai kuten tässä tapauksessa lukevat Facebook päivityksiä. Huolen kantaminen toisesta ihmisestä on kaunis asia, silloin kantaa ystävää sydämessään.

Olemme järjestäneet helsinkiläiselle Lilianille piristystä arjen keskelle. Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille yllätykseen osallistumisesta. Posti vie tervehdykset perille ja me Maitokahvimedian tiimi haluamme toivottaa Lilianille ja koko hänen perheelleen oikein ihanaa vuotta 2018! Uskotaan kaikki yhdessä siihen, että hyviä asioita tapahtuu. Olkoon tämä vuosi täynnä iloa ja lämpöä, sekä pieniä tekoja. Tässä yhteydessä haluaisin vielä muistuttaa kaikkia teitä Maitokahvimedian heittämästä haasteesta!








Yhteistyössä Maitokahvimedia ja

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

#slowmorning - Kahvia ja lautapelejä


Sunnuntaiaamuissa on jotakin erityistä taikaa. Tuntuu, että aika pysähtyisi hetkeksi tai sitä olisi jollakin tapaa enemmän. Todellisuudessa tietenkin kello menee myös sunnuntaisin ihan tavallista tahtia eteenpäin. Fiilis kumpuaa omasta itsestä. Sunnuntaisin on harvoin kiire mihinkään. Meillä on tapana sopia kaikki menot muille viikonpäiville ja sunnuntai pidetään ihan tietoisesti vapaana. Sunnuntai on perheaikaa. Aamulla valmistamme tavallista runsaamman aamiaisen ja viivymme pitkään aamupalapöydässä. Juttelemme menneeestä viikosta ja tulevasta. Tällä viikolla suurena puheenaiheena on keskimmäisen lähestyvät syntymäpäivät.

Tänä aamuna syömisen lomassa pelasimme lautapelejä. Meillä oli mieheni kanssa ennen lapsia usein tapana pelata lautapelejä viikonloppuaamuisin. Lautapelit ovat tietysti vaihtuneet lasten lautapeleihin, mutta ihan hauska tapa viettää aikaa se on silti. Meillä ei ainakaan vielä kukaan suutu häviämisestä. Lapset saivatkin joululahjaksi muutaman uuden pelin, joten jaksavat olla vielä innostuneesti mukana puuhassa. On sanottava, että koko perheen yhteinen tekeminen ja perinteet (vaikka ne olisivatkin vähän hassuja) hitsaavat perhettä tiukasti yhteen. Mitä enemmän teemme asioita yhdessä, sitä läheisempiä olemme toisillemme. Ihania yhteisiä aamuhetkiä teille kaikille!

tiistai 9. tammikuuta 2018

Tuunaa jouluvalot


Joulun jälkeen koti tuntuu usein hieman synkälle. Kauniit koristeet on pakattu vuodeksi varastoon. Joulukukat ovat kukkineet ja kuihtuneet. Kuusi nököttää pihamaalla ja odottaa pois viemistä. Minulla usein mieli laahaa vähän maassa ja kotikin kaipaa selvästi jotakin piristettä. DIY-projektini ovat hieman muuttaneet muotoaan. Usein huomaan ratkaisevani tuunaamisella jonkin pulman tai jatkan erilaisten tavaroiden käyttöikää. Seuraavassa vinkki teille ikuisille jouluihmisille.

Joulukoristeet ovat kerrassaan ihastuttavia. Jostakin syystä juuri jouluvalot ovat syystä tai toisesta erittäin helposti rikki menevää sorttia. Välillä tuntuu, että valot kestävät juuri ja juuri yhden joulukauden yli. Juhlapyhien jälkeen käsissä on sekalainen joukko johtoja, jotka joutavat pois. En toki kehoita säästämään ihan kaikkea, mutta toisinaan voi olla paikallaan säästää joitakin osia koristevaloista. Välillä nimittäin käy niin, että joko osa koristeista rikkoutuu tai itse valosarja tulee tiensä päähän, jolloin koristeet ovat vielä ehjät. Olen muutaman kerran nyt vaihtanut ehjät koristeet toiseen valosarjaan ja saanut näin lisää käyttöaikaa jouluvaloille.


Mitä tehdä jos käsissä on valosarja ilman koristeita. Mahdollisuuksia on monia. Voit helposti askarrella, koristepaperista/tapetinpaloista uudet pikkuiset varjostimet valoille. Kokeile ihmeessä myös kauniita muffinssivuokia varjostimina! Jos olet kätevä käsistäsi, niin voit taitella herkät origamit koristamaan valoja tai niputtaa höyheniä kauniiksi tupsuiksi. Voit myös valita minun tavallani helpon ja nopean konstin eli pujotella runsaasti helmiä lankaan ja kieputaa ne valosarjan ympärille. Miltäs kuulostaa? Valosarja ei enää edes näytä jouluiselle ja voit ripustaa sen lastenhuoneeseen yövaloksi tai lasipurnukkaan tuomaan iloa ja tunnelmaa. Annetaan värien loistaa!!

lauantai 6. tammikuuta 2018

Lupauksia vai kokonainen uusi asenne?


Uuden vuoden ollessa alussa moni tekee lupauksia itselleen. Onhan edessä kokonainen vuosi kuin tyhjä sivu. Uudessa alussa on aina jotakin lohdullista. Jokaiseen päiväänkin voi kuulua monta uutta aloitusta. Lasten kiukutellessa ja kaikkien aikataulujen mennessä myttyyn hermo kiristyy ja tulee murahdettua. Silloin vedän aina henkeä ja aloitan päivän uudestaan. Nollaan kaiken negatiivisen. Kotiäidin hommaa ei vain jaksaisi muuten. Sama ajattelu taitaa koskea minulla myös parisuhdetta. Nykyisin meillä riidellään onneksi harvoin. Riidan jälkeen nollaan taas. Pieni eripura ei edusta koko suhdetta eikä kerro parisuhteen tilasta mitään kovin oleellista. Usein väsymys näyttelee riidassa sitä suurinta osaa. Nollaan myös elämän eteen tuomat pettymykset, mokat ja mahalaskut. Nousen ylös ja aloitan alusta taas.

Nollaamisessa on läsnä armo. Jostakin syystä olen ruvennut viljelemään tuota sanaa nykyisin enemmän. En koe sanaa mitenkään hengelliseksi, vaikka sitä usein juuri siinä yhteydessä käytetäänkin. Minulle sana edustaa lempeyttä sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Tärkein oivallukseni on ollut se, että enää en etsi armon tunnetta itseni ulkopuolelta. Olen ymmärtänyt, että kannan itse armoa mukanani. Olen löytänyt itseni kanssa uudenlaisen rauhan. Olen antanut itselleni luvan lukemattomiin uusiin alkuihin.

 Yksittäisten lupausten tekeminen ei tunnu ajankohtaiselle edes nyt vuoden alussa. Itse näen, että kyse on enemmänkin asenteesta elämää kohtaan. En siis lupaa laihduttaa tai syödä vähemmän herkkuja. Jos jotakin pitäisi luvata, niin lupaisin olla vieläkin kiinnostuneempi maailmasta. Vieläkin uteliaampi kaiken ihmeellisen edessä. Iloita ja olla rohkea. 

Panostan tietoisesti myös siihen, että suunnittelen tulevia juttuja. Odotus voi tuntua toisinaan pitkälle, mutta jos suuntaan ajatukseni tulevaan voi jo melkein koskettaa unelmaa. Kesän reissuun on vielä aikaa, mutta valmistaudun jo matkaa varten. Olen hankkinut hellehatun, hameen ja kengät reissua varten. Ja kohta edessä on heinäkuu, niin se elämä vain menee. Lopulta ei ole mitään väliä sillä puhuuko lupauksista, asenteesta vai tavoitteista, jos ne kaikki vie lähemmäs hyvää elämää. Sellaista elämää missä itse voi hyvin.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden suosituimmat postaukset


Taas on kulunut yksi vuosi blogin parissa. Kulunut vuosi on ollut ehdottomasti rankin, mutta myös palkitsevin. Maitokahvimedian myötä kierrokset ovat nousseet huomattavasti. Moni asia on vaatinut huomiotani ja oma blogi on jäänyt välillä isompien asioiden varjoon. Samalla tietysti kaiken rinnalla on kulkenut se oma elämä ja arki. Päätös yhteisön perustamisesta on kuitenkin ollut ehdottomasti oikea. Olen saanut tehdä työtä hienon tiimin kanssa. Yhdessä olemme vienneet iloa ja lämpöä eteenpäin. Kiitos AguCamillaJenna sekä uusiin haasteisiin jatkanut Jenni. Maitokahvimedia elää ja voi hyvin ja sen on pitkälti myös teidän seuraajien ansioita. Olen vilpittömän kiitollinen siitä, että niin moni on tukenut toimintaamme ja nähnyt pyrkimyksemme olla muutakin kuin vain blogiyhteisö. Tuleva vuosi tuo eteemme uusia mahdollisuuksia auttaa ja kasvaa.

Takaisin oman blogini pariin. Kokosin vuoden suosituimmat postaukset ja samalla valitsin myös omat suosikkini. Selaillessani vuoden mittaan kertyneitä kirjoituksia tunsin pienoista ylpeyttä. On todella hienoa, että olen jaksanut kirjoittaa. Blogi on pysynyt edelleen paikkana, jossa järjestelen ja kokoan ajatuksiani. Erityisen iloinen olen siitä, että elämääni oleellisesti kuuluva musiikki on alkanut näkyä ja kuulua myös blogin puolella. Kulunut vuosi on ollut minulle heräämisen aikaa monessakin suhteessa. Blogi on auttanut minua tunnistamaan paremmin omia vahvuuksiani ja olen päästänyt irti negatiivisuudesta. Siinä missä ennen näin esteitä ja rajoituksia näen nyt mahdollisuuksia ja iloa. Minä olen tasapainoisempi ja tyytyväisempi. Oman rajallisuuteni tunnustaminen on myös ollut iso askel. Olen osannut välillä hellittää ja huomata, että asiat hoituvat silti. Minäkään en ole korvaamaton. Tämä oivallus on tuonut elämääni paljon armoa ja nykyään osaan ottaa apua vastaan paremmin. Edelleen mennään tätä elämää eteenpäin ilman filttereitä. Aitous edellä. Ihanaa vuotta 2018 kaikille. Suokoon se teille vapautta ja onnellisuutta.


Suosituimmat postaukset 2017:


Omat suosikkini: