Kaksplus.fi

torstai 8. joulukuuta 2016

Apua, meille tulee vauva!!


Ensin oli vain ajatus. Ajatusta pyöriteltiin ja pohdittiin. Kevään muuttuessa kesäksi ajatus tuntui selkiytyneen entisestään. Kesäpäivänä vanhan kotikaupungin katuja kävellessämme päätös oli tehty. Kerran vielä? Jätetään asia elämän käsiin ja katsotaan. Olimme valmistautuneet pitkään odotukseen. Syksyllä annoit kuitenkin jo kuulua itsestäsi. Meidän toive oli toteutunut.

Eilen valvoin pitkään vintin kattoa katsellen. Odotus on ehtinyt jo puoliväliin. Meille on todellakin tulossa kohta taloon uusi vauva. Hetken aikaa päässäni soivat kaikki hälytyskellot ja vilkkuvalot. Paniikki. Mitä kaikkea olisi taas edessä. Leikkaus ja letkut. Uusi vauva. Mahdolliset tulehdukset ja veritulppa epäilyt. Pitkä toipuminen. Minä yksin kotona kolmen lapsen kanssa. Yövalvomiset. Miten minä selviän. Millaiseksi perheemme uudet kuviot muodostuvat. Paniikin jälkeen mieleni valtasi täysi tyyneys. Minä pärjään kyllä. Luon taas uudet toimivat rutiinit. Ei mitään hätää. Kaikki perheenjäsenet tekevät tilaa uudelle vauvalle. En minä ole yksin.

Ja vierelläni on ihana kumppani. Parempaa isää en olisi voinut lapsilleni toivoa. Sinussa on kaikki kohdallaan. Olet rauhallinen, kärsivällinen, pidät meistä huolta ja osaat hassutella lasten kanssa. Olemme lähentyneet entisestään ja löytäneet toisistamme uusia puolia. Uskallan myös sanoa, että arvostamme toisiamme aivan uudella tavalla. Osaamme paremmin ottaa ilon irti luonteidemme erilaisuudesta. Sydän on täynnä kiitollisuutta. On hienoa voida sanoa, että toinen on yhä se ainoa ja oikea. On etuoikeus saada tuntea arjen keskellä aitoa ikävää toisen luokse.

Vauva saa siis tulla, kun aika on. Huimaa silti ajatella, että meitä on kohta viisi. Minulla on vahvasti sellainen olo, että tuleva vuosi avaa meille taas uuden seikkailun. Odotan innolla ja uteliaana. Kulunut vuosi on ollut yksi elämäni parhaimmista, vaikka se on sisältänyt myös raskaita menetyksiä. Meidän perhe on mahtava nippu upeita tyyppejä. Perheen pienimmät ovat kyllä melkoisia persoonia ja varmasti ottavat uuden tulokkaan hyvin vastaan.

Ja alkaahan meillä vanhemmillakin olla jo tätä harjoitusta. Varmasti isoin juttu on ollut opetella epäitsekkyyttä. Sitä kuinka voi myös ilolla luopua omista jutuista. Ja oppia antamaan enemmän tilaa toiselle. Viimeisen kahden vuoden aikana olen todellakin katsonut itseäni rohkeasti peilistä. Tehnyt muutoksia. Päästänyt irti ohjaksista ja siitä ajatuksesta, että minun tulee olla aina ja joka tilanteessa korvaamaton. Olen osannut astua välillä syrjään. Huomannut kuinka asiat sujuvat ihan hyvin ilman minun jatkuvaa panostanikin. Perheen isä kyllä hoitaa tilanteita aivan yhtä taitavasti! Hieman häpeillen muistelen esikoisen vauva-aikaa. Olisi pitänyt jo silloin tajuta, että meitä on kaksi. Taisin omia vauvan itselleni ja syyllistyin ajattelemaan, että minun tapani tehdä asioita oli se ainut ja oikea. Pahoitteluni. Olen onneksi nyt kypsempi ihmisenä.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Somevaikuttajien pikkujoulut Siljalla


Reilu viikko sitten lauantaina tein pikaisen visiitin Helsinkiin. Sain kutsun somevaikuttajien pikkujouluihin Silja Symphonylle. Monesti on kutsuja Silja Linen kautta sadellut sähköpostiini, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa osallistumaan. Laivan sydän: 143m pitkä kävelykatu Promenade oli kauniisti valaistu kirkkailla jouluvaloilla. Alkuglögien lomassa saimme infoa Siljan tulevasta ohjelmasta. Kuuntelin melkoisen tarkkaavaisesti sillä uskon, että meidänkin perheen matkat suuntautuvat lähivuosina Ruotsiin, Tallinnaan ja Ahvenanmaalle. Meitä alkaa olla perheessä jo sellainen määrä, että lentokoneeseen sulloutuminen ja pitkät lennot eivät houkuta.

Kenties olisi todellakin aika nähdä Ahvenanmaa ja lähinaapurit uusin silmin. Kenties sitä voisi valmiiksi miettiä muutamia tärppejä, missä haluaisi maissaoloaikana käydä. Tallinnassa voisi tutustua käsityö- ja sisustusputiikkeihin. Karnaluks (Hermanni 1), Home Art (Telliskivi-katu) ja Nu Nordic (Vapaudenaukio) ovat taatusti näkemisen arvoisia. Tukholman visiitin voisi rakentaa kirpputorien ympärille. Södermalmin ja Gamla Stanin vintage ja secon hand- liikkeet ovat helposti ulottuvilla. Uskaltautuisiko sitä Söderin pohjoisosaan Hornsgatanin kirpputoreille tai Sofoon? Ahvenanmaalla en ole vielä koskaan käynyt, joten siinä riittäisi ihmeteltävää aluksi ihan ilman ohjelmaakin.

 

Ennen jouluruokaa pääsimme kurkistamaan laivan uusittuihin hytteihin. Uusittu tyyli oli tietysti merihenkinen, mutta myös mukavan nuorekas. Alkupalapöydän antimet olivat todella monipuoliset. Olisin voinut täyttää itseni pelkästään alkupaloilla. Erilaiset merenherkut ja runsas salaattipöytä saivat minut täyttämään lautaseni ääriään myöten. Lämmin ruoka oli myös todella hyvää. Joululaatikot ja valkosipulikermaperunat olivat aivan mahdottoman herkullisia (nakit ja lihapullat jätin suosiolla väliin). Jälkiruoka osasto oli suorastaan pala taivasta. Maistoin elämäni ensimmäistä kertaa jouluhalkoa. Varsin herkullista. Ruoka ei ollut vain kaikin puolin hyvää ja täydellistä, vaan myös kauniisti esillä. Saimme ruokailla rauhassa tunnelmallisen musiikin soidessa taustalla. Aikaa jäi kivasti vaihtaa kuulumisia Good Mood Mondays blogin Annukan kanssa. Kiitos seurasta! Ja kiitos Silja Symphony! Järjestitte ihanat pikkujoulut. Todellista luksusta odottavalle kotiäidille.









Spa-hetki kotona ja ARVONTA


Päätin repäistä viikonloppuna itseni irti totutusta kaavasta ja vietin kotosalla rentouttavan Spa-hetken. Lapset lähtivät isänsä kanssa ulkoilemaan ja minä napsautin saunan päälle. Otin liinavaatekaapista puhtaat pyyhkeet, kaadoin lasiin lempijuomaani ja nappasin mukaani kylpyhuoneeseen lukemattoman sisustuslehden. Sytytin tuikkuja ikkunalaudalle. Hellin itseäni ihanilla hemmottelutuotteilla. Hetki omaa aikaa. Ihastuttavia tuoksuja. Täydellistä.


Cup O'coffee kasvonaamio oli aivan erityisesti mieleeni. Rakastan kasvonaamioita aivan erityisen paljon. Usein ei ole aikaa pitkälliseen hemmotteluun. Pelkkä perusteellinen kasvojen puhdistus, kasvonaamio ja ihon kosteutus auttaa tuntemaan olon aivan toiseksi arjen keskellä. Cup O'coffee on varmasti monen kahvidiggarin suosikki! Kasvonaamio piristää ja kuorii ihoa hellävaraisesti. Kahvinaamion tuoksu on huumaava ja se sisältää mm. kahviuutetta (Coffea arabica), vetivert ja korianteriöljyä, sekä paahdettua kaakaouutetta.

Beautiful-suihkugeeli tuoksuu persikoille ja aprikooseille. Tuoksuun sekoittuvat myös mirhapihka ja myski. Suihkugeelissä on mukana myös keikarinkukkauutetta. Ihana suihkunautinto! Therapy-hierontapala on oikea aarre kaikille odottaville äideille! Raskauden edetessä pidemmälle iho joutuu kovalle koetukselle. Vartalon ihoa kiristää ja kutisee. Laventeli rauhoittaa kutinaa. Laventeli myös hoitaa ja ehkäisee ihotulehduksia. Ja myös niitä kuuluisia raskausarpia!! Nerolin eteerinen öljy uudistaa rasitukselle joutunutta ihoa. Therapy-hierontapalaa sulatetaan hetki käsien välissä ja sen jälkeen ihanasti tuoksuva öljy levitetään vartalolle. Hierontapalassa on mukana myös hitusen appelsiinin tuoksua, joka hellii mieltä. Therapyn veikeä ulkoasu muistuttaa meitä siitä, että joka neljäs vauva syntyy ulkonevan navan kanssa. Luonto on kaunis asia. Kaikki me olemme omalla tavallamme epätäydellisen täydellisiä.


Olenkin ehtinyt blogin puolella kertoilla särkyisistä jaloistani, jotka vaivaavat minua varsinkin öisin. Tuoksuva jalkakylpy toi selvästi helpotusta tähän vaivaan. Takana on nyt kaksi yötä ilman särkyjä. Lämmin vesi ja ripaus Butterball-kylpypallosta tuntuivat palalta taivasta. Vanilijan ihana tuoksu yhdistettynä kaakaovoin ihoa pehmentävään ja kosteuttavaan ominaisuuteen. Jalkakylpy on siitä mukava, että samalla voi siemailla lempijuomaa ja lukea rauhassa sisustuslehteä. Jalkakylvyn jälkeen hemmottelin virkistyneitä jalkojani vielä Softy foot lotionilla. Reilun kaupan luomukaakaovoi kosteuttaa tehokkaasti jalkoja yhdessä cupuacun kanssa. Mukana herkullisessa tuoksussa on myös manteliöljyä sekä laventelia ja santelia.


Ilokseni saan arpoa yhdelle onnekkaalle ihastuttavan Buttercup lahjapaketin!! Arvonta alkaa NYT ja päättyy 11.12 kello 24.00 Jätä sähköpostiosoitteesi ja nimeä Lush:n kokoelmista suosikkituotteesi ja olet mukana arvonnassa. Lisäarpoja voit lunastaa liittymällä blogini lukijaksi, tykkäämällä MiruMarun FB-sivusta tai seuraamalla MiruMarun touhuja Instagramin puolella. Arpoja jaossa siis max 4 kpl per osallistuja. Ilmoita monella arvalla olet mukana! Onnea arvontaan kaikille.

PS: Tutustukaa ihmeessä myös Lush:n erilaisiin paketointi-ideoihin! Joulu on tulossa. Lahjan voi sujauttaa myös kauniiseen kangaskassiin tai tutustua kangaskäärintään! Vähennetään yhdessä Jouluna syntyvää paketointijätettä!

Yhteistyössä MiruMaru ja Lush

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Hauska joululahjavinkki ja puuhastelua vintissä


Eilen puuhasimme vintissä koko porukka. Isäntä kokosi taaperon seinälle hellyyttävän Tiipii-hyllyn ja minä leikin lasten kanssa talon uudella lelulla. Melkoisen retro katselukamera kiersi kädestä käteen ja myös me perheen vanhemmat osallistuimme hupailuun. Palanen omaa lapsuutta. Jälleen kerran harmittelin sitä miten vähän leluja ja muita tavaroita omasta lapsuudestani on säästynyt. Olisi kiva antaa lapsille leikkeihin omia suosikkilelujaan tai rakkaita kirjoja luettavaksi. Lukuisten muuttojen vuoksi tavarani lähtivät aina nopeasti kiertoon ja jäivät sille tielleen. No katselulaitteen muodossa sain itsekin fiiliistellä omia muistojani. Tässä oiva joululahjavinkki lapsille ja lapsenmielisille!




Valkoinen Pieni Pilvi-valaisin sai itsellen uuden kodin pyökistä valmistetun Tiipii-hyllyn (39 x 30 cm) päältä. Hylly on veikeän poikamainen meidän pikku taaperon seinälle. Tiipiissä asustaa tietysti Tanssiva Pilvi. Pitäähän sitä olla kunnon intiaaninimi eikös vaan? Leikkihuoneesta nappasin mukaani vinttiin uuden säilytyskorin. Veikeä orava kätkee sisäänsä melkoisen määrän leluja (44.5 x 43 cm). Kätevien kantokahvojen ansiosta sitä on helppo siirrellä huoneesta toiseen. Säilytyskori on napakkaa ja kestävää puuvillakangasta. Ja onhan tuo orava nyt älyttömän suloinen.

Taaperon oma nurkkaus on nyt valmis. Pienillä mausteilla huoneesta tuli mielestäni todella kiva. Tyyli on hieman hillitympää, kun talon muissa huoneissa, mutta hauskuudesta ei ole luovuttu. Yövalo valaisee hempeästi nukuttamisen aikana ja sammuu ajastimen avulla itsestään. Varsin kätevää. Ja minusta on hienoa, että makuuhuoneeseen mahtuvat taaperon lisäksi myös aikuiset. Leikkitilaakin löytyy huoneesta ja isolle sängylle voi kaikki kokoontua yhdessä lukemaan kirjoja ja pötköttelemään.




Yhteistyössä MiruMaru ja Mimime.fi

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Toiveissa rauhallinen odotus - Onko jo myöhäistä?


Monesti olen toivonut, että olisin osannut nauttia esikoisen odotuksesta enemmän. Minulla ei tuolloin vielä ollut rauhoittumisen taitoa. Olen oppinut sen vasta lasten myötä. Rauhallisen odotuksen aika on kuitenkin esikoisen jälkeen armotta ohitse. Lapsia voi toki tehdä, mutta itse odotusaika menee siinä sivussa. Ensimmäisen odotuksen kohdalle osui omakotitalon ostaminen ja remontointi. Omakotitalo toi mukanaan tietysti myös innostusta. Muistan kuinka vielä synnytystä edeltävänä iltana tein mieheni kanssa pihatöitä ja rakensin kivikkopenkkiä. Olisi oikeasti pitänyt nostaa jalat ylös. Olisi pitänyt osata pysähtyä.

Odotus on aina erilainen. Kirjoittelin aiheesta blogiin odottaessani keskimmäistämme. Nyt kuopusta odottaessani olen taas himpun verran vanhempi. Uskon, että se kyllä vaikuttaa myös olooni. Kroppa on väsyneempi ja kasvava kuorma tuntuu raskaammalle kantaa. Öisin särky ja kolotus pitävät minut vieressä nukkuvan taaperon lisäksi hereillä. Pahoinvointi kesti tällä kertaa ennätyksellisen pitkään. Syöminen on ollut todella haasteellista. Mieliteot ja inhokit ovat välillä vaihtuneet ihan päivittäin. Nyt on vihdoin alkanut helpottaa.

Masuasukki on vilkas tapaus. Liikkeet tuntuvat selvästi ja supistuksiakin tulee ja menee. Masu on jo tässä kohden melkoisen iso ja minulla on vaikeuksia pukea keskimmäiselle kenkiä jalkaan. Edellisen sektion jäljiltä kohtu ei ollut kunnolla laskeutunut. Olen lisäksi melkoisen lyhyenläntä. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä tekevät olostani hieman tukalan. Päivät ovat suorastaan koodattu valmiiksi pyykinpesulla, ruoanlaittamisella, siivouksella, vaipanvaihdolla ja ties millä. Yöt kirjoitellaan postauksia blogiin, jotta oma pää pysyisi kasassa. Yritän pitää mielialani korkealla, mutta notkahduksia tapahtuu. Kaiken keskellä mielessäni on kirkkaana ajatus siitä, että tämä on meidän viimeinen masuvauva. Kohta tämä vaihe elämästämme on taputeltu. Pystyimmekö nauttimaan tästä ajasta tarpeeksi perheenä? Onko meillä vielä aikaa hidastaa tahtia?

Ja mikä oli se tämän postauksen kultainen lanka? Hoi, kaikki te esikoistanne odottavat äidit! Nauttikaa ensimmäisestä odotuksestanne ihan täysillä. Jokaisesta pienestä hipaisusta masussa. Lukekaa vauvan kehityksestä miehenne kanssa viikko viikolta. Miettikää nimiä yhdessä. Olkaa lähekkäin!! Käykää ulkona syömässä tai nauttikaa aterioita pitkällä kaavalla omassa keittiössä. Katsokaa yhdessä pitkiä elokuvia. Laittakaa kaikki valmiiksi vauvaa varten ajoissa (välttäkää remontteja). Viimeiset viikot on hyvä keskittyä pelkästään jalkahierontaan. Elämä ei toki muutu vauvan myötä millään tavalla huonommaksi. Erilaiseksi kyllä. Muutosta ei osaa edes kuvitella. Se pitää elää.

PS: Blogin joulukalenteri löytyy tänäkin vuonna TWITTERIN puolelta! Luvassa taas ihania elokuvahetkiä 24 luukun verran! Tervetuloa seurailemaan. Blogin puolella fiilistellään Joulua myös ja luvassa on kiva arvonta!

tiistai 29. marraskuuta 2016

Taaperon nurkkaus - Pisarat paikoillaan


Takana muutama päivä aurinkoa. Ihanaa. Värit hehkuvat taas ihan eri tavalla. Sunnuntaina nukutin taaperon päiväunille ja istuin sen jälkeen vintin lattialla lajittelemassa helmiä. Tein pienen koristeen Pilvi-naulakkoon. Sadepisarat on nyt myös liimattu paikoilleen. Graniitinharmaat sadepisarat erottuvat vintin ovesta kauniisti ja antavat kyllä paljon näyttävyyttä koko naulakolle! Etsin kaappien kätköistä veikeät lasten henkarit roikkumaan seinäkoukkuihin. Henkarit tulivat taloon jo esikoisen aikana, mutta minulla ei ole koskaan ollut niille mitään järkevää paikkaa. Ilolla ripustin ne uuteen naulakkoon.

Uudesta naulakosta on vielä kertaalleen todettava, että se todellakin sopii monenlaiseen kotiin. Ensisilmäyksellä voisi ajatella, että naulakko on liian moderni ja pelkistetty meidän Huvikumpuun. Mieleen nousevat heti tiukalla mustavalkoisella linjalla sisustetut minimalistiset kodit. Minä taas väitän, että hauska ajatus kantaa pitkälle. Siksi Iso Pilvi viihtyy vintin vanhassa ovessa oikein mainiosti. Mitä te olette mieltä? Rohkeasti vain kokeilemaan erilaisia tyylejä ja niiden yhteensovittamista.





Yhteistyössä MiruMaru ja MaxPlay