lauantai 27. joulukuuta 2014

Perheaika tuli tarpeeseen


Takana toinen päivä rauhallista perheaikaa. Toivoisin, että tämä jatkuisi ikuisesti. Meillä on ollut niin hauskaa yhdessä. Tänään näyttäydyttiin sen verran kaupoilla, että saatiin jouluruokien sijaan jotakin muuta syötävää hankituksi jääkaappiin. Toki piti silmäillä hieman aleja, mutta lähinnä vain jouluvalojen osalta. Voi mikä toiveiden täyttymys oli törmätä kauan himoitsemaani valokuitukuuseen. Yritin ennen joulua sellaista googlettaa, mutta turhaan ja nyt törmäsin sellaiseen kotoisessa Cittarissa ja 70% alennuksessa. Minussa on aina ripaus harakkaa ja pientä lasta joten kuusi oli ihan pakko kiikuttaa kotiin. Tiedän, että moni suorastaan inhoaa kaikkea epäaitoa ja olin itse joskus samoilla linjoilla ja kelpuutin kotiini vain Pentikin hienostuneita koristeita. Noh, mieli on sittemmin muuttunut ja kotimme alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän opiskelijaboxia. Kotona viihtyminen ja hyvä tunnelma ovat sisustamista tärkeämpiä. En myöskään halua itkeä minkään rikkoutuneen esineen perään. Meillä saa elämä näkyä. Tänä jouluna olen jo korjaillut liimalla joulukalenteria ja tontun sekä possun korvaa. Onneksi kaikki olivat puusta tehtyjä koristeita.


Tytön yllätykset olemme jakaneet useammalle päivälle. Eilen leikittiin uudella nukkekodilla ja tänään tyttö sai avata joulupussukan. Pussukka oli täynnä askartelu hömppää ja mukaan oli laitettu tytön ensimmäinen Pez- automaatti (olen ihan hulluna noihin pieniin vempeleisiin). Tavaraa pussissa oli aika paljon, mutta lähes kaikki on maksanut vain euron kappale. Eksyimme mieheni kanssa ennen joulua todelliseen krääsäkauppaan ja sieltä haalimme lähes kaikki tavarat pussukkaa varten. Lahjansaaja oli haltioissaan. Tästä tehdään meillä perinne.

Ennen iltapalaa kävimme vielä kaikki ulkoilemassa. Meillä on täällä niin suloisen valkoiset lumihanget. Matkalla näimme pupun. Isä ja tytär laskivat pulkalla mäkeä ja tyttö oli haltioissaan. Sisälle päästyämme keitimme lämpimät kaakaot ja söimme kaikki mummon tekemää piparkakkutaloa. Kaikki oli täydellistä. Toisinaan sitä uskottelee itselleen, että onneen tarvitaan jotakin mieletöntä elämystä, mutta tänään taas muistin, että onni on ihan lähellä. Onni asuu tässä keltaisessa rintamamiestalossa.

2 kommenttia:

  1. Hei, kiva blogi sinulla. Joulun jälkeen olisi todella järkevä hankkia niitä joulukoristeita alesta, mutta eilen, kun olimme kaupungilla, en vaan jaksanut enää joulujuttuja ja sivuutin ne tyystin. Näin taitaa käydä joka vuosi, vaikka aina suunnittelen alesta löytäväni seuraavalle joululle jotain järkevää ja kivaa. Hyvä, kun teit löydön ja olit kaukaa viisas.
    Löysin google+ kautta tänne ja klikkasin itseni jäseneksi. Tervetuloa vastavierailulle blogiini Kristallikimaraan, jossa, tehdään käsitöitä ja tutustutaan kosmetiikkaan. http://kristallikimara.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Kiva, kun eksyit blogiin! Tunnustan. Olen kamala joulufriikki. Onhan se kuitenkin niin, että viikkojen valmistautumisen ja kolmen päivän tiukan juhlinnan jälkeen jo väsys iskee. Heti perään pitäisi lähteä rakettikauppaan ja vääntää nauravia nakkeja. Huh, huh. Käyn kurkkaamassa tuon sinun blogisi. Käsityöt kiinnostaa aina. Ihanaa sunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista