torstai 8. lokakuuta 2015

Kuntoon ja kauniiksi synnytyksen jälkeen - Ulos kuoresta!!


Takana on pitkä matka. Tuosta syksyisestä kuvasta on siis vierähtänyt vuosi. Tasan vuosi sitten julkaisin ensimmäisen kuvan itsestäni blogissa. Se oli aika iso juttu. Kynnys oli valtaisa. Olin siinä vaiheessa kirjoittanut blogia jo monta vuotta. Tuntui, että oli aika mennä eteenpäin. Päättää kirjoitanko ikuisesti yksinäni komerossa vai astunko rohkeasti esiin. Kasvojen antaminen blogille tuntui hyvälle. Oudolle, mutta hyvälle. MiruMaru löysi tiensä Kaksplussan blogiyhteisöön ja minä aloin kasvaa ja kehittyä kirjoittajana.

Helmikuussa aloitin kirjoittamaan postaussarjaa Kuntoon ja kauniiksi synnytyksen jälkeen. Tein sen oikeastaan siitä syystä, että halusin pitää itsestäni parempaa huolta. Postaukset auttoivat minua asettamaan itselleni pieniä tavoitteita ja muutenkin pitivät mielen virkeänä. Olisin oikeastaan voinut laittaa jokaiseen postaukseen vuoden varrella tuon K&KSJ etuliitteen, koska jokainen postaus on auttanut minua pysymään polulla.

Miten kaikki sitten nivoutuu yhteen? Vuoden varrella minusta on otettu blogiin kourallinen kuvia. Moni varmasti hieman naurahtaa blogien asukuville ja muulle hömpälle, mutta minä näen niissä syvemmän merkityksen. Kuvat kertovat sanoja enemmän. Minä näen näissä muutamissa kuvissa tytön, joka tulee vihdoin ulos kuorestaan. Matka on ollut pitkä, mutta se on kannattanut tehdä.




Vuoden aikana olen saanut kokea monta huippujuttua. Bloggaaminen on avannut monia ovia ja mahdollisuuksia. Välillä kaiken pyörityksen keskellä olen tuntenut oloni hieman hämmentyneeksi.


Viimein vapautuneena. Katse rohkeasti kohti kameraa. Hymy. Tässä minä olen ja pidän itsestäni. Kahden lapsen kotiäiti ja bloggari. Vuoden matkan jälkeen vihdoin tunnustan sen itselleni ja sanon sen ääneen...minä olen bloggari. Ja ihan hyvä sellainen. Vähän erilainen.

2 kommenttia:

  1. Mä muistan myös tuon tunteen kuinka jännitti laittaa itsestä ensimmäistä kertaa selvästi tunnistettava kasvokuva blogiin.. Vieläkin se tuntuu hassulta ja satunnaisissa asupostauksissa seisoskelu vaivaannuttavalta. Mutta toisaalta tykkään tehdä niitä, joten ehkäpä jatkan harjoittelua ja rohkeuden keräämistä jotta uskaltaisi suunnata sen katseen siihen kameraan ja hymyillä suoraan siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin sun asukuvia nähnyt. Edellinen oli niin kaunis!! Ja onhan se semmoista itsensä haastamista!

      Poista