tiistai 16. helmikuuta 2016

Sinä+Minä=Me

Parisuhteen ympärille on kerääntynyt aivan mieletön nippu erilaisia fraaseja ja lausahduksia. Osaa on alettu pitämään melkoisina viisauksina, vaikka ne eivät välttämättä sitä edes ole. Lopeta etsimästä/yrittämästä, niin löydät sen oikean. Hhmm. Uskoisin kuitenkin, että ihmisestä täytyy löytyä jonkinlainen avoimuus elämälle, jotta taikoja alkaisi tapahtua. Vireillä täytyy olla henkinen tilaus parisuhteen mahdollisuudelle. Supussa itsensä kanssa elävä ihminen ei näe edes sitä, mikä on hänen silmiensä edessä. Oma kontaktin hakuisuus ja aktiivinen elämä on hyvä hakupohja.

Mikä toisessa ihmisessä kiehtoo. Mihin kiinnostus oikein perustuu? Mikä on kenellekin tärkeää? Elämäntilanteet luovat erilaisia tilauksia. Toisinaan halutaan seikkailua ja jännitystä. Kipeän kokemuksen jälkeen etsitään turvaa. Rankan suhteen jälkeen halutaan löytää ihminen, joka saa jälleen nauramaan. Osa ihmisistä ei osaa olla yksin hetkeäkään. Tyhjä paikka vierestä on täytettävä välittömästi. Riittää, että on joku. Rakkauden raadollisin puoli on siinä, että olemme jollekin toiselle näkymättömiä. Kuinka surullista on rakastaa toista ja jäädä ilman vastarakkautta. On aivan sama onko sitä nuori, aikuinen vai kypsässä iässä. Silloin soisi, että tilanteen pystyisi aina hoitamaan toista kunnioittaen. Nuoruudessa tilanteet ovat usein raadollisia. Iässä missä epävarmuus muutenkin on fiiliksistä päällimmäisenä.

Rakkaus ja parinmuodostus eivät ole järkiperäisiä asioita. Nuoruudessani olisin epätoivoisesti halunnut rakastaa yhtä ihmistä. Sovimme yhteen, niin monin eri tavoin. Vieläkin vuosien jälkeenkin arvostan häntä todella korkealle. Olisihan se kätevää, jos omia tunteita voisi suorastaan käskeä. Välillä on myös päästettävä irti mahtavista ihmisistä, sillä he eivät ole meille kuitenkaan niitä oikeita. Elämä tuntuu silloin hetkisen aikaa epäreilulle paikalle.

Sivuutan tässä nyt vieteistä ja komplekseista kirjoittamisen. Ne ovat pitkälle pureskeltuja ja läpeensä koluttuja aiheita. Voisi kai sanoa, että monen palikan on osuttava kohdalleen, jotta jokin ihminen viehättää. Jos kohtaamme täysin tuntemattoman ihmisen, niin voimme aluksi arvioida pelkästään ulkonäköä ja olemusta. Kiinnostus ja ihastus rakentuvat usein pinnallisille asioille. Kiinnostus voi myös lopahtaa yhtä nopeasti, kun se saa alkunsa. Jokin aivan pieni juttu voi alkaa häiritsemään ihan vimmatusti. Julmaa peliä.

Me olemme tavanneet mieheni kanssa jo teini-ikäisinä. Haluaisin ajatella, että jos mieheni tapaisi minut vasta nyt, niin hän viehättyisi nopeasta älystäni. Lukiolaisena hänelle luultavasti riitti minussa vain nätti naama (harmistus). Toki hän varmasti myöhemmin huomasi, että on minulla aivotkin. Omassa miehessäni minua viehätti rauhallisuus ja varmuus. Hän tuntui tietävän heti mitä tahtoi ja hän tahtoi minut. Se riitti vakuuttamaan minut. Toki myöhemmin olen huomannut hänessä paljon hurmaavia piirteitä, kuten hänen rasittavan huumorintajunsa. Viehätys perustuu myös pitkälti vastapareihin. Me olemme yhdessä: Sähikäinen ja Herra Cool.

Jos joutuisin nyt jostakin syystä takaisin markkinoille, niin minut vallottaisi luultavasti, joku sellainen ihminen joka saisi minut nauramaan. Joku jonka ajatus juoksisi yhtä nopeasti. Kiinnostukseni heräisi, jos huomaisin, että mies osaisi keskustella. Rakastuisin ensin aivoihin ja sitten mieheen. Mies voisi olla kalju ja pieni. Ulkonäöllä ei todellakaan olisi mitään väliä. Olisin hurmoksessa, jos voisimme keskustella yhdessä kirjallisuudesta ja juosta läpi Unescon maailmanperintökohteita. Väittelisimme politiikasta ja maailman tilasta. Kesken kiivaan keskustelumme paikalle saapuisi hikinen mieheni suoraan klapihommista. Pieni sänki kasvoillaan, flanellipaita yllään ja kirves kädessään. Huokaisu. Se olisi taas menoa. Ne vietit. Sittenkin. Pahus.

2 kommenttia:

  1. Me tavattiin mun miehen kanssa myös teineinä. Täytyy sanoa että 15v minä ihastui hänessä täysin eri asioihin kuin mitä minä 32v hänessä eniten rakastan :) Ollaan molemmat muututtu ajan kanssa paljon, se on väistämätöntä mutta edelleen ihan yhtä oikeat toisillemme ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihanaa!! Voin allekirjoittaa täysin! Moni ajattelee, että pitkässä suhteessa ei ole enää mahdollista löytää kumppanista uusia puolia. Minä yllätyn vielä lähes päivittäin. Toinen on samalla tuttu ja turvallinen, mutta myös ikuinen mysteeri.

      Poista