lauantai 12. joulukuuta 2015

Vuodet täyttyvät...

Hiljaa hiipien 
vuodet täyttyvät,
täysiksi tulevat.

Tuuli vilpoinen
 käy yli peltojen ja
kutsuu sinut mukaansa laverilta kammarin.

Hetkessä sä poissa oot ja
 tiedät, niin paljon enemmän kuin me muut.

Sun tarinasi luettiin,
alusta loppuun kahlattiin.
Mitä susta jälkeen jäi, se sydämiin kätkettiin.
Mitä tarkoitusta täällä palvelit.
Kenen polkua sinä hipaisit.

Kotipihan paljaat puut.
Poika, joka juoksee, nauraa, leikkii ja piiloutuu.
Me sua täällä muistellaan, et sä poissa oo.

Katsotko jo ääretöntä maisemaa.
Hymyilet ja odotat.
Me vielä kohdataan.

Auringonsäteet viimeiset
kajastaa tyhjään ikkunaan.

4 kommenttia: