tiistai 26. huhtikuuta 2016

Menossa kohti avioeroa


Kuinka monta kertaa olen miettinyt itsekseni, että tämä on ihan hullua hommaa? Lukuisia ja taas lukuisia kertoja. Huokaillut, pyöritellyt päätäni ja hetken päästä taas oikaissut ryhtini ja jatkanut eteenpäin. Ruuhkavuodet. Ei tuo nimike oikein sanonut minulle mitään vielä viitisen vuotta sitten. Nyt ajattelen, että kuinka näistä vuosista on tarkoitus rämpiä läpi? Miten tästä kaikesta oikein selviää? Talossa vilistää kaksi voimakastahtoista lasta ja kaksi väsynyttä vanhempaa, jotka kohtaavat pikaisesti ovensuussa. Iltarutiinit ja lasten nukutus. Usein nukahdamme mieheni kanssa eri puolille taloa. Toinen nojatuoliin esikoisen huoneeseen ja toinen taaperon pinnasängyn vierelle. Viikolla ei tarvitse keskustella yhtään mistään. Yritetään vain muistaa juoksevat asiat. Viikonloppuna ei tarvitse keskustella yhtään mistään, silloin ollaan väsyneitä viikosta. Toista ei pääse lähelle, vaikka kuinka haluaisi. Aika ei yksinkertaisesti riitä.

Kuinka monen toisiaan rakastavan parin avioliitto päättyy näiden ruuhkaisten vuosien aikana. Liian monen. Arki vie ja lujaa. Se hautaa alleen hyvänkin parisuhteen. Onneksi meillä on huumori. Meillä oli tänään aivan kamala hässäkkä päällä miehen palattua töistä kotiin. Esikoinen oli karmaisevalla tuulella ja kuopus ehti jokaiselle keittiön alakaapille nykimään tavaroita alas. Lasten huuto ja häsääminen saivat aivoni menemään ruttuun. Mieheni valitti minulle kesken ilta-aterian valmistamisen, kuinka pilaan hänen paistinpannunsa säilyttämällä niitä väärin. Paistinpannuja ei tule missään nimessä pinota päällekkäin keittiönkaappiin. Sanomattakin on selvää, että tässä vaiheessa kotiäidillä oli jo pienoista painetta päässä. Päästin suustani yhtä ja toista. "Tässä nyt ollaan menossa kohti avioeroa". Naurua. Virnistys. Mieheni tokaisi: "Ei kai sentään". Naurua. Virnistys.

Repikää arjesta huumoria. Naurakaa yhdessä. Heittäkää jutut ihan överiksi. Arki voi olla välillä epätoivoista kaahlaamista syvissä vesissä. Nauttikaa jokaisesta pienestäkin yhteisestä hetkestä. Laittakaa tekstareita töihin, hassuja juttuja Facebookin seinälle. Hellitelkää toisianne sanoin ja pienin teoin. Pitäkää liekki elävänä. Totuus kuitenkin on, että lapset kasvavat ja lähtevät maailmalle. Mies jää kanssasi tyhjään pesään. Ja ruuhkavuosien suhteen ollaan samassa veneessä. Tällä postauksella MiruMaru tekee paluun Kaksplussan blogiverkostoon. Lämmin tervehdys kaikille!

36 kommenttia:

  1. Lapset täytyy saada kuosiin, huuto pois jne. Ilman muuta, sinä olet se joka määrää tai miehesi mutta ei lapset.

    VastaaPoista
  2. Ruuhkavuodet, hep! Olen monesti miettinyt, miten joillain pareilla kestää pää, jos pikkulapsivuosien aikana rakennetaan tai rakennutetaan vielä taloakin tai tehdään jotain muuta isoa projektia. Tuntuu, että meillä on ihan tarpeeksi kiireistä, vaikka iltaisinkaan ei ole hirveästi menoja. Enpä siis yhtään ihmettele, miksi monesti kuulee sanottavan, ettei ainakaan vauvavuoden aikana saa erota tai että alle 3-vuotiaiden vanhemmille ei pitäisi myöntää avioeroja. Onhan tämä todella poikkeustilanne elämässä, mutta helpottaa varmasti (toivottavasti)!

    Onnea kaksplussalaiselle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos onnitteluista. Mekin olemme nauraneet, että mies opiskelee vielä vaativan työn päälle ja minulla on tämä harrastus, joka välillä vie ne viimeisetkin mehut, kun joutuu kirjoittamaan öisin. Taloa en lähtisi juuri nyt rakentamaan, mutta ihailen suuresti perheitä jotka siitäkin selviävät. Ja vuorotöistä. Kyllä ihmisessä on paljon sitkeyttä ja oman perheen eteen sitä jokainen tekee töitä. Esikoisen kanssa kiristelin paljon enemmän ja nyt kuopuksen kanssa minusta on tullut paljon rennompi. Sekin on vaikuttanut positiivisesti perheen ilmapiiriin. Kyllä tämä tästä ja todellakin huumorilla eteenpäin.

      Poista
  3. Huumorilla pääsee kyllä pitkälle :) Ja sillä ettei puolisoa jätä täysin huomioimatta. Pieni viestitkin tosiaan jo piristää. Ei kaiken aina tarvitse olla niin hienoa ja erikoista. Pienillä sanoilla ja teoilla on arjessa suuri vaikutus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin samaa mieltä! Jatketaan pienien tekojen tekemistä! Ihanaa viikkoa sinulle Nanna!

      Poista
  4. Kuulostaa tutulta! Kun yhdistetään raskaus/vauva-aika, 2 isompaa lasta ja talon rakentaminen niin siitä on välillä kyllä huumori kaukana. Mutta nyt ollaan onneksi voiton puolella, nuorin lapsista on jo 3v. ja meillä on välillä jopa kahdenkeskistä aikaa :) Ja meilläkin mies valittaa paistinpannujen säilytyksestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hienolle ja rohkaisevalle!! Te todellakin olette voiton puolella. Ja varmasti, jos perhe osaa toimia hyvin tiiminä, niin kuormittavistakin projekteista selviää voittajana! Ja ne paistinpannut. Hih. Meidän täytyy nyt terästäytyä niiden suhteen! Ihanaa viikkoa sinulle!

      Poista
  5. Huumori ja arjen pienet suuret teot vievät pitkälle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokaisin juuri eilen miehelleni, että minusta on tullut kahden lapsen myötä paljon mukavampi ihminen. Ja uskoisin, että huumorintajuni on kehittynyt suuresti. Ja paljon enemmän huomioin miestäni kuin koskaan aikaisemmin. Kiitos tämän raastavan elämänvaiheen.

      Poista
  6. Totta! Ihan niitä kahdenkeskeisiä hetkiä on hankala löytää, me kun mennään nykyisin nukkumaankin tytön kanssa yhtäaikaa. Meillä on diili, että vauvavuodet kitkutellaan vaikka mikä olisi. Ollaan kuitenkin toisillemmme todella rakkaita. Tavallaan se auttaa myös jaksamaan kun tietää, että kyllä sille parisuhteelle on vielä aikaa, vaikka juuri nyt elämä on aika hektistä.

    Hyvä kirjoitus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ihanasti kuvailit tuota teidän suhteen me-henkeä. Aivan mahtava juttu! Teillä on tosi hyvä asenne. Tässä viiden vuoden aikana olen tehnyt itsekin suuria oivalluksia parisuhteen kiemuroista ja koukeroista. Moni juttu on korjaantunut, kun on vaihtanut omaa asennettaan. Ja kuinka tuon yhden ja saman tyypin kanssa voikin olla niin perskutin hyvä olla. Mennään arkea eteenpäin kuin taistelutoverit.

      Poista
  7. Heh täällä lähinnä naurattaa ☺ kaksi lasta ja ruuhkavuodet! Kuulostaa vain niiiin helpolta☺ tänne syntyy kohta neljäs ja jos suoraan sanotaan niin minua vasta pelottaakin miten ikinä voimme selvitä tulevasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus sai myös nauramaan. Se oli myös pienoinen tarkoitus. Toki(kohta)neljä lasta on eri asia kuin kaksi, mutta elämään kuuluu toki myös iso nippu muitakin asioita, jotka arkeen vaikuttavat. Kivaa viikkoa sinulle Heitsu!

      Poista
    2. Hahaa minua taas vallan naurattaa tällainen toisen tilannetta väheksyvä vastaus!�� Kyllä aina löytyy joku jolla on "vielä paljon rankempaa " ;)Ei ole kaikki aina niin yksiselitteistä, kun elämäntilanteissa, lapsissa ja ihan meissä vanhemmissakin on eroja. Mira-Marielle kaikkea hyvää, ja jaksamista tähän elämänvaiheeseen. Toivottavasti jo pian helpottaa.
      Terv. Kohtalotoveri

      Poista
    3. Kiitos sinulle kauniista sanoistasi!! Lämmin hymy syttyi naamalle. Kyllä tästä selvitään, vaikka välillä on huonoja päiviä ja hetkiä. Onneksi olen löytänyt itsestäni nauravaisen ihmisen. Välillä mustahuumori pelastaa ikävän tilanteen. Jaksan vielä haaveilla kolmannesta lapsesta ja siitä, että meidän perhe tiivistää vielä kuviota toimivammaksi. Ihanaa kesää sinulle ja kiitos kommentistasi!!!

      Poista
  8. Hui mä jo olin vakava ilme naamalla lukemassa tätä tekstiä mutta onneksi ei sentään ollutkaan sellanen mitä luulin :D Huumorilla tosiaan pärjää pitkälle! Yritän pitää tämän mielessä kun syksyllä alkaa työ-koulu-koti rumba :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän talossa harrastetaan paljon hirteishuumoria. Eihän tuo tietysti ole mikään vitsailun aihe, jos nyt näin hetkeksi vakavoidun. Kyllähän nuo tilastot ovat aika karua luettavaa. Se on kyllä totta, että ihmiset (ja myös minä itse esikoisen syntymän jälkeisenä vuotena)unohtavat huumorin ja elämää vedetään paljon suorittamisen kautta ruuhkavuosina. Hersyvä huumori ja nauru pelastaisi varmasti monta avioliittoa. Ilon kautta.

      Poista
  9. Ihana lukea toisen kynästä omia mietteitä. Pari päivää ollut meillä niin mollivoittoista, että tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin. Ei jaksa, ei pysty ja ulkonakin sataa. Puuh. Voimia meille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ihana kuulla! Se on se suurin palkka tästä hommasta!

      Poista
  10. Ihanan humoristinen kirjoitus lapsiperheen todellisuudesta alun vakavuudesta huolimatta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli! Iloa, surua. Itkua, naurua. Valoa ja varjoa. Sitä se elämä on. Onneksi monelle asialle voi nauraa. Yhdessä.

      Poista
  11. Se on varmaan just se kuuluisa huumori, joka on pitänyt meidät miehen kanssa yhdessä viimeiset 16 vuotta. 😊 Huumori on se mikä pelastaa paljon. Juuri yksi päivä mietittiin, että onko meidän elämässä tällä hetkellä mitään järkeä. Ollaan aika samanlaisessa tilanteessa. Sitten aika juteltiin ja todettiin, että sitten se on ohi kun ei enää jakseta nauraa. Samalla todettiin, että elämä olisi kuitenkin ihan kamalaa ilman toista. Eli taidetaan edelleen olla rakastuneita. 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä teidän tiimi! Olkaa ylpeitä omasta hienosta asenteestanne ja toisistanne pariskuntana ja perheenä.

      Poista
    2. Niin pitää ollakin. Se on aika harvinaista nykyään olla näin pitkään yhdessä.

      Poista
  12. Niinhän se kuuluukin, huumorilla pääsee pitkälle :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nyt kokeillut murjottamisen ja huumorin kautta elämisen. Huumori voittaa ja isosti. Ja täytyy sanoa, että pidän itsestänikin nykyään paljon enemmän.

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Toivottavasti tekin löydätte arjesta jotakin mille voitte nauraa ja pidätte hauskaa!

      Poista
  14. Kun muistaa, että yhdessä ollaan, tiimi ja samassa veneessä päästään jo pitkälle. Puolison kans on kaikkein paras illalla purkaa päivän tuntonsa lasten "perseilyistä" ja taas on helpompi hengittää. :D En tiiä mitä tekisin ilman miestäni, ku sit ei ois ketään kenen kans tuohtua lasten tekemisistä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "perseily" Hih. Todellakin. Kyllä tuli heti aamusta hymy. Kiitos sinulle!

      Poista
  15. Kun muistaa, että yhdessä ollaan, tiimi ja samassa veneessä päästään jo pitkälle. Puolison kans on kaikkein paras illalla purkaa päivän tuntonsa lasten "perseilyistä" ja taas on helpompi hengittää. :D En tiiä mitä tekisin ilman miestäni, ku sit ei ois ketään kenen kans tuohtua lasten tekemisistä. :D

    VastaaPoista
  16. Olipas hyvä kirjoitus taas. Ja hyvä muistutus siitä, että jotenkin muistaisi siinä arjessa muistaa sitä toista. Huumori on kyllä ihan paras juttu. Sen avulla menee läpi vaikka harmaan kiven! :) Onnittelut Kaksplussalaiselle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti onnitteluista. Ja voi hitsi sentään, että eilenkin ihan tuli liikutus, kun mies sanoi et voidaan katsoa yhdessä tapletilta Unelmien poikamies..vauva oli levoton ja nukuttaminen venähti illalla. Ajattelin et vau sentään tota ihmistä tossa vierellä. Pieni juttu, mutta tulin niin iloiseksi.

      Poista
  17. Onnea Mira-Marie kaksplussalaisuudesta! Hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta! Olet myös ihan oikeassa siinä, että ei se lapsimäärä tai mikään muukaan seikka vaikuta siihen, onko väsymys ja muu kovaa. Jokaisella meillä on elämässä paljon muitakin seikkoja, jotka vaikuttavat arjessa jaksamiseen ja väsymiseen. Meillä vauvavuodet menivät vähän niin ja näin. Ei taidettu kamalasti parisuhdetta hoitaa. Mutta se oli etukäteissopimus. Kymmenen vuotta ehdittiin nähdä maailmaa ihan kahdestaan, niin sovittiin, että voimme ihan hyvin vähentää parisuhteen vaatimuksia ne kriittisimmät vuodet. Meillä pojalla oli koliikki, joten ei siinä hirveästi jaksanut toista ajatellakaan. Toki ne pienet toiseen huomioimiset ja huumori oli aina mukana. Välillä ulkopuolisen korvissa se saattoi kuulostaa aika rankalta huumorilta ;). Selvittiin siitä vauva- ja pikkulapsi-ajasta siis. Vaikka toki joku voi tuumata, että meillähän onkin vaan yksi lapsi :D. Nyt on enemmän aikaa olla kahdestaankin ja hoitaa parisuhdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista =) Ihana aina Hanna lukea sinun kommenttejasi ja ammentaa niistä sinun omaa kokemusta ja viisautta. Tuntuu niin hienolle, kun syntyy ihan oikea vuoropuhelu. Ilahduttaa syvästi. On kyllä aivan loistavaa, jos voi tehdä oman kumppaninsa kanssa etukäteissopimuksen. Nyt on vähän tuulta ja puhuria luvassa, mutta toimitaan tiiminä. Upeaa. Ja yhdessä selviää paljon paremmin kaikesta!

      Poista