torstai 14. heinäkuuta 2016

Hei hei mitä kuuluu?


Sää on ollut melkoisen epävakainen. Painostavat kelit enteilevät yleensä päänsärkyä ja tässä olenkin pari päivää potenut päätäni. Talossa on riittänyt vilskettä ja leikkikavereita. On metsästetty leppäkerttuja ja juostu pitkin taloa ihan vain siksi, että se tuntuu olevan hauskaa puuhaa. Kuopus on yrittänyt pysyä isompien vauhdissa mukana. Vilkkaiden päivien päätteeksi on saanut laskea vannoihin kylpyvedet. Jotenkin sitä ihailee noita lapsia. Ovat päivän päätteeksi melkoisen ryvettyneen näköisiä. Varpaiden välissä hiekkaa, naamassa marjaa, pienet kädet tahmassa mehujäästä ja ties mistä. Ihmetellään jokainen vastaantuleva ötökkä, kivi tai kukka. Syödään pihamaalla vadelmia ja kirsikoita sekä keinutaan sydämen kyllyydestä. Kesä on varsin erilainen lapsen ja aikuisen näkökulmasta.

Eilisen ehdottomasti yksi isommista jutuista oli lapsista muikkujen paistaminen. On se hienoa, että kala maistuu perheen pienimmille. Ja muutenkin meillä syödään todella reippaasti. Varsinkin kuopus on kova kauhomaan ruokaa suuhunsa. Oikein hienosti syö lusikalla. Oma pieni mies! Paljon menee myös hedelmiä ja kasviksia. Välillä on esikoisen hivenen vaikea keskittyä aamupalaan, mutta toisaalta meillä ei ole mihinkään aamuisin kiire. Tästä olen todella kiitollinen.


Sunnuntaina olimme metsäretkellä perheen kanssa. Olemme nyt sopineet, että aina sunnuntaisin  meillä on virallinen perhepäivä. Sunnuntaisin ollaan yhdessä ja tehdään aina jotakin kivaa! Viikolla voidaan yhdessä suunnitella tulevan sunnuntain ohjelmaa. Mikäli kaikilla muilla lyö ns. tyhjää on minulla aina takataskussa ideoita. Tämä on meiltä kaikilta aika iso päätös, vaikka se vaikuttaakin aika pienelle jutulle. Sunnuntain pyhittäminen perheelle tarkoittaa sitä, että silloin ei remontoida, leikata nurmikkoa, oteta vastaan vieraita tai anneta minkään asian rikkoa sitä, että me olemme yhdessä. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi. Katsotaan miten me onnistutaan.


Tänään vinttiin on asennettu ilmanlämpöpumppu. Olemme taas askeleen lähempänä sitä, että vintti tulee meillä todellakin täysipainoiseen asuinkäyttöön. Edessä on vielä hitusen siivousta ja päätöksen tekeminen siitä, mitä uudelle tilalle tehdään. Kuinka se hyödynnetään parhaiten. Kuka meistä siis muuttaa vinttiin asumaan. Edessä on myös kivaa sisustelua! Jee. Pitkästä aikaa tuli kirjoitettua postauksen verran meidän kuulumisia. Oletteko te muuten olleet jo mustikassa? Metsät notkuvat nyt marjoja!

Tässä kuussa suunnitellaan vielä esikoisen synttäreitä ja edessä on kiva reissu Helsinkiin tapaamaan blogikavereita. Viikonloppuna laitan teille arvonnan pystyyn. Laitetaan vähän kesäiloa liikenteeseen eikös juu? Blogissa on ollut melkoista vilskettä näin kesälläkin. Paljon on tullut uusia seuraajia matkaan mukaan. Olen todella ilahtunut, että olen osannut kirjoittaa teille postauksia, jotka ovat saaneet teidät kommentoimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti