sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden suosituimmat postaukset


Taas on kulunut yksi vuosi blogin parissa. Kulunut vuosi on ollut ehdottomasti rankin, mutta myös palkitsevin. Maitokahvimedian myötä kierrokset ovat nousseet huomattavasti. Moni asia on vaatinut huomiotani ja oma blogi on jäänyt välillä isompien asioiden varjoon. Samalla tietysti kaiken rinnalla on kulkenut se oma elämä ja arki. Päätös yhteisön perustamisesta on kuitenkin ollut ehdottomasti oikea. Olen saanut tehdä työtä hienon tiimin kanssa. Yhdessä olemme vienneet iloa ja lämpöä eteenpäin. Kiitos AguCamillaJenna sekä uusiin haasteisiin jatkanut Jenni. Maitokahvimedia elää ja voi hyvin ja sen on pitkälti myös teidän seuraajien ansioita. Olen vilpittömän kiitollinen siitä, että niin moni on tukenut toimintaamme ja nähnyt pyrkimyksemme olla muutakin kuin vain blogiyhteisö. Tuleva vuosi tuo eteemme uusia mahdollisuuksia auttaa ja kasvaa.

Takaisin oman blogini pariin. Kokosin vuoden suosituimmat postaukset ja samalla valitsin myös omat suosikkini. Selaillessani vuoden mittaan kertyneitä kirjoituksia tunsin pienoista ylpeyttä. On todella hienoa, että olen jaksanut kirjoittaa. Blogi on pysynyt edelleen paikkana, jossa järjestelen ja kokoan ajatuksiani. Erityisen iloinen olen siitä, että elämääni oleellisesti kuuluva musiikki on alkanut näkyä ja kuulua myös blogin puolella. Kulunut vuosi on ollut minulle heräämisen aikaa monessakin suhteessa. Blogi on auttanut minua tunnistamaan paremmin omia vahvuuksiani ja olen päästänyt irti negatiivisuudesta. Siinä missä ennen näin esteitä ja rajoituksia näen nyt mahdollisuuksia ja iloa. Minä olen tasapainoisempi ja tyytyväisempi. Oman rajallisuuteni tunnustaminen on myös ollut iso askel. Olen osannut välillä hellittää ja huomata, että asiat hoituvat silti. Minäkään en ole korvaamaton. Tämä oivallus on tuonut elämääni paljon armoa ja nykyään osaan ottaa apua vastaan paremmin. Edelleen mennään tätä elämää eteenpäin ilman filttereitä. Aitous edellä. Ihanaa vuotta 2018 kaikille. Suokoon se teille vapautta ja onnellisuutta.


Suosituimmat postaukset 2017:


Omat suosikkini:

lauantai 30. joulukuuta 2017

Päivitä bucket list



Heinäkuussa kirjoitin blogiini elämäni ensimmäisen bucket list postaukseni. Lupasin silloin itselleni, että palaan listan pariin ja päivitän sitä. Vuoden lähestyessä loppuaan tuntuu luonnolliselle tarkastella elettyä elämää. Listan laatimisen taustalla oli idea. Halusin koko perheemme elämään enemmän hauskuutta, iloa ja seikkailua. Vuoden aikana onkin tapahtunut paljon kivoja pieniä juttuja. Pienten juttujen takana on muuttunut asenne elämää kohtaan. Olemme koko perhe käyttäneet jokaisen pienenkin tilaisuuden hyväksemme pitääksemme hauskaa. Uskon, että yhdessä koetut iloiset hetket ovat kannatelleet meitä läpi raskaan arjen. Nauru ja ilo on ollut enemmän läsnä myös parisuhteessa. Sarkastista huumoria on viljelty paljon enemmän kuin vihaisia sanoja. 

Miksi kannattaisi tehdä oma listaus? Listan avulla on helppo hahmottaa, mitkä asiat elämässä tuottavat iloa. Listaa tehdessä huomaa, että unelmat ja haaveet voi selkeästi jakaa kahteen osaan. Osa haaveista on helposti toteuttavia ja toiset taas vaativat aikaa. Listaukseen eksyy usein myös unelmia, jotka ovat vasta muotoutumassa. Lista myös herättelee. Heinäkuussa kirjoittamani lista piti sisällään paljon pieniä asioita. Moni jäi silti toteuttamatta. Minusta se kertoo siitä, että en käytä itseeni tarpeeksi aikaa. Toki meillä on juuri nyt arjessa hieman kiirettä, mutta varmasti pienille jutulle olisi jostakin otettavissa aikaa. Asian toteaminen saa minut ymmärtämään, että minun olisi kenties aika opetella uutta asennetta myös itseäni kohtaan. Olen unohtanut itseni. En ole pitänyt itsestäni huolta. 


Isojen ja pienien haaveiden ja unelmien välillä on myös pieni ristiriita. Siinä missä pienet jutut jäävät helposti vaille toteutusta, niin isompien haaveiden perään lähtee määrätietoisemmin ja hanakammin. Haaveilin matkasta ulkomaille yhdessä mieheni kanssa ja ensi vuonna haave toteutuu. Heinäkuussa pakkaamme reppumme ja lähdemme. Meille lähteminen on todella iso juttu. Elämämme on nykyisellään täysin keskittynyt lasten ympärille. Haave oli iso ja tuntui mahdottomalle, mutta yhdessä päätimme, että pystymme repäisemään itsemme irti totutusta kuviosta. Toisen tuella on helpompi tehdä haaveesta totta. Olen kiitollinen, että olen saanut vierelleni kumppanin, joka jakaa ajatukseni ja unelmani. Toki meillä on myös omia juttuja, mutta enimmälti haluamme elämältä samoja asioita. Kokemusten ja elämysten jakaminen myös yhdessä perheenä tuottaa suuren ilon. Talvella pääsemme tekemään myös kivan reissun koko perheen voimalla.

Ota aikaa kirjoittamiselle
Keskity enemmän kuvaamiseen
Älä väsytä itseäsi loppuun
Löydä oma liikuntamuotosi
Aja ajokortti
Tee jotakin yllättävää
Mieti seuraavan 12 kk aikana, mikä on "juttusi"
Aseta tavoitteita
Opettele olemaan kärsivällisempi
Elä ilo edellä
Mene keikalle tai konserttiin!!
Ole läsnä
Ole kiinnostunut
Inspiroi ja inspiroidu
Vaali perheaikaa




torstai 28. joulukuuta 2017

Ja joulu meni jo


Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en viettänyt pyhiä kamera kädessä. Tauko tuli tarpeeseen. Yleensä päässäni jyskyttää aina seuraava blogipostaus. Pyhien ajan päässä oli kerrankin aivan hiljaista (ainakin blogin osalta). Keskityin viettämään perheaikaa. Tänään kaivoin kameran esille ottaakseni muutaman kuvan tätä postausta varten. Samalla ihmettelin, kuinka täydellisesti pystyin repäisemään itseni irti some-maailman rutiineistani. Kuinka hyvälle minusta tuntui hieman rauhoittua ja vetää henkeä. Joulu oli kiireestä huolimatta kohtalaisen rauhallinen. Joulunvietto jakaantui meillä taas totutusti kolmelle päivälle. Lapset olivat aika väsähtäneitä, mutta onnellisia. Varsinkin isovanhempien ja serkkujen kanssa vietetty aika oli heille aivan erityisen mieluisaa. Tapaninpäivänä olimme vihdoin koolla vain oman perheen kesken. Söimme hyvin, lämmitimme saunan varhain, pelasimme joulupukin tuomia lautapelejä ja touhusimme pihamaalla lumessa. Valvoimme tavallista myöhempään koko porukka.


Tämä joulu tullaan muistamaan pätkis-dominokakusta, josta lapset eivät surukseni tykänneet. Ensimmäinen jäädykkeeni maistui ihan hyvälle, mutta näytti juhlapöydässä aivoille. Yksi paketti jäi toimittamatta ja joulukortit lähettämättä. Joululaatikot korvasimme tänäkin vuonna uunikasviksilla. Jouluiset namuset vaihtuivat piparkakkutaloon. Joulukuusi jäi ilman lasipalloja yleisen turvallisuuden vuoksi. Tänä vuonna osasimme nauttia joulusta enemmän. Uusi perheenjäsenemme on opettanut meitä olemaan entistä tehokkaampia ja suunnittelemaan enemmän etukäteen. Suunnittelu ei kuitenkaan vähennä hauskuuden määrää. Lasten myötä hauskuus juhlapyhien ympärillä on triplaantunut.

Tapaninpäivästä asti talossamme on kuunneltu George Michaelin tuotantoa. Jouluni alkaa aina tietyllä biisillä. Wham! - Last Christmas oli tänä vuonna haikeampi kuin koskaan aikaisemmin. Aika on armollinen. Loppujen lopuksi kaikki kohut unohtuvat. Musiikki pitää soihdun palamassa ikuisesti.

When I open my mouth and sing, the truth comes out. When I write, the truth comes out. I can't lie. That, I think, is one of the strongest elements of my music.

- George Michael 

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvällä asenteella stressitön joulu


Koko joulukuu on täyttynyt suuresta odotuksesta. Joulua on tehty valmiiksi pienin askelin. Joulutontut ilmaantuivat kätköistään heti joulukuun alussa. Pikkujoulukuusi tuotiin sisälle taloon ja se koristeltiin hiljakseen lempikoristeilla. Aamukahvit on nautittu  jokaisena aamuna tuikkujen valossa joulumusiikkia kuunnellen. Pihapiirin eläimille on varattu syötävää ja pihavalot viritetty loistamaan. Joulukalenterin luukkujen avaus on ollut iso juttu pikkuisille.

Paljon on puuhaa, että joulu saadaan kokoon. Varmasti joulu tulisi vähemmälläkin, mutta meillä joulun eteen on aina tehty paljon valmisteluja. Tänä vuonna joulumakeiset jäivät pois ohjelmistosta, mutta piparit on leivottu ja piparkakkutalo kasattu. Jouluksi leivotaan kakkua uudella reseptillä ja valmistetaan ensimmäistä kertaa jäädykettä. Meillä joulun viettoon liittyy tiiviisti suvun kanssa vietetty yhteinen aika. Serkukset pääsevät leikkimään yhdessä ja nauttimaan isovanhempien seurasta. On myös kätevää tilata yhteinen joulupukki. Joulupöydän antimet kerätään yhteen nyyttikesti periaatteella.

Eniten aikaa syö varmasti kaupassa ramppaaminen. Hankittavaa ja muistettavaa on yllättävän paljon. Ulkotulet, paketointitarvikkeet, herkut ja jouluruokien ainekset, sekä eläintenjoulun antimet. Päivät ovat lasten kanssa melkoisen tiiviitä ja paketointi puuhat on hoidettava keskellä yötä. Kaiken avain on suunnittelussa. Kaaoksen voi hallita, kun etukäteen miettii kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä. Lasten päiväuniajat tulee hyödyntää tehokkaasti. Kaikki, mitä voidaan tehdä lasten kanssa yhdessä joulun eteen on iso plussa. Tänä vuonna pikkuisista oli suuri apu piparien leipomisessa. Minä tein vain taikinan ja lapset näppärästi valmistivat piparit. Minä toimin paistomestarina. Oli muuten aivan huippua!

Stressi ei vie asioita eteenpäin, se saa vain mielen ärtymään. On myös helpottavaa ajatella, että tekee sen minkä ehtii ja mikä on kaikkein oleellisinta. Tänä jouluna minulta jää tonttuoven asennus väliin, mutta tuskin joulumme siihen kaatuu. Iloitsen sen sijaan siitä, että meidän joulukinkun päällä on tänä jouluna tähtisadetikut. Jipii. Sanotaan siis kaikki ei stressille. Juhlitaan joulu ja ollaan yhdessä. Joulukodin tunnelmallinen valaistus antaa paljon anteeksi, jos siivoamisen kanssa tulee liian kiire. Jouluherkkuja saa ostettua valmiina tai puolivalmiina. Meillä on jo monena vuonna oikaistu joululaatikoiden kanssa. Valmistamme laatikoide sijaan hunajalla ja tinjamilla maustettuja uunikasviksia. Samat tuoksut täyttävät keittiön ja lapset tykkäävät. Varsinkin bataatti on lasten mielestä oikein herkullista. Toivotan teille kaikille oikein ihanaa jouluaattoa! Suloista perheaikaa =)

perjantai 22. joulukuuta 2017

Ensimmäinen piparkakkutalo


Tänä vuonna olen tehnyt monta asiaa silkasta itsepäisyydestä. Takana on lukemattomia valvottuja öitä vauvan kanssa. Väsymys on ollut paikoitellen murskaavaa, mutta en ole antanut periksi. Minussa nousee aina hirmuinen uhma, kun elämä koettelee. Haluan kaikesta huolimatta nauttia elämästä ja saada siitä mahdollisimman paljon irti. Tuottaa iloa perheelleni. Muumitalon muotit ovat olleet kaapin kätköissä esikoisen syntymästä lähtien. Tänä vuonna vihdoin päätin, että nyt kokoan ensimmäisen piparkakkutaloni. En välitä siitä kuinka paljon väsyttää. Hitot flunssasta.

Pikku Herra on ihan mieletön Muumi fani ja esikoinenkin vielä kovasti tykkää (vaikka esittää, että Muumit ovat tylsiä). Pitkään aikaan ei ole mikään asia jännitänyt, niin paljon. Yllättävän vaikeaa hommaa tuo piparkakkutalon kasaus ja koristelu. Olisi pitänyt aloittaa harjoittelu perusmallista. Tunnetusti minä menen aina itsepäisyyttäni suoraan päin puuta. Hih. Kuinka sitä koskaan voisi muuten yltää huimiin saavutuksiin? Siinä se nyt on. Ei täydellinen. Hieman vinossa. Rakkaudella tehty. Talon muumi fani oli mielissään. Itselläni hymy nousee kasvoille aina, kun silmä tönöön osuu. Minun voittoni väsymyksestä. Välillä pitää vähän repiä, vaikka elämässä on menossa haastava jakso. Jouluna kuitenkin ajattelin vähän levähtää ja ottaa rauhallisesti. Keskittyä vain olemaan läsnä.






maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulukirja ja vieläkin enemmän


Linda Peltolan Puutarhan syksy & Kodin lämmin joulu on juuri, niin runsas sisällöltään, mitä kirjan kansikin lupailee. Kirja on täynnä kaunista kukkailoittelua, käytännöllisiä vinkkejä ja kaunista estetiikkaa. Kirja on jaettu kahteen osaan, mikä tekee siitä enemmän kuin joulukirjan. Kokonaisuus on ihanan raikas. Alkupuoliskolla nautitaan kauniista syyspihasta ja valmistaudutaan talven tuloon. Lukijoita opastetaan kevät- ja joulusipulien kasvattamisessa ja vietetään tunnelmallisia Halloween hetkiä kirjastohuoneessa. Kirjasta saa poimittua talteen myös ihastuttavat kranssi ohjeet. Joulun odotus alkaa meillä monella jo syksyllä. Tämä kirja kulkeekin mainiosti mukana juuri syksystä jouluun.



Kirjan toinen puolisko on varattu joululle. Kirja todella yllättää lukijansa! Jouluiset ideat ovat kekseliäitä ja hauskoja. Harmistus, että en saanut kirjaa käsiini viikko sitten, kun kasasin ensimmäistä piparkakkutaloani. Koska piparkakkutalo on jo tehtynä syvennyn seuraavaksi lukemaan kaiken infon siitä, miten saan joulukukkaset kukoistamaan. On myös hauskaa lukea eri kasvien alkuperästä. Tiesitkö sinä, että tuoksuhyasintti on kotoisin Turkin, Syyrian ja Libanonin alueelta. Sydäntalven jäämedaljongit odottavat myös tekijäänsä.  Kirja sisältää paljon helppoja ja edullisia tapoja ilahduttaa omaa perhettä ja läheisiä! Miltä kuulostaisi 10 käpyideaa?  Kirja tarjoilee myös 24 erilaista ideaa joulukalenterin kasaamista varten, kauniita juhlakattauksia, maistuvia reseptejä ja paljon paljon muuta. Kirja totisesti koottu rakkaudella ja ajatuksella. Erityinen kiitos lähtee vielä erikseen kirjan runsaista kuvista!!





Parasta tietenkin on, että kirjaa voi hyödyntää vuosi vuodelta uudestaan ja uudestaan. Se ei mene ikinä vanhaksi tai pois muodista. Kirja saa kyllä ajattelemaan, että oma piha on suuri onni. Pihapiiri tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen puuhasteluun. Yhtä lailla lähimetsän aarteet avautuvat myös tämän kirjan avulla. Haluan ehdottomasti päästä kurkistamaan puutarhatrilogian muitakin osia: Kevätihmisen puutarhakirja ja Rakas puolivilli puutarha.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Docendo

lauantai 16. joulukuuta 2017

Biisilista, joka särkee sydämeni


Musiikki on aina ollut minulle todella tärkeä juttu. Kotiäitivuosina musiikin merkitys on korostunut entisestään. Musiikki auttaa selviämään. On päiviä, jolloin ajattelen pysyväni kasassa ainoastaan musiikin ja kahvin ansiosta. Musiikki vie minut hetkeksi pois fyysisestä ympäristöstäni. Kaikilla meillä on oma soundtrack. Osa kappaleista voimaannuttaa ja nostattaa sisua. Toiset biisit kertovat ajoista ja hetkistä, jolloin maailma on syystä tai toisesta järkkynyt. Kappaleet muistuttavat usein jonkin asian tärkeydestä. Musiikin avulla voi matkustaa ajassa.

On lähes häkellyttävää miten musiikki avaa sisäisiä lukkoja eri asioiden ympäriltä. Kaikki teistä on varmasti kokenut sen tunteen, kun kyyneleet alkavat valua ja sisältä löytyy järjetön määrä kipua, jolta arjessa sulkee vain silmänsä. Kipua kantaa mukana päivittäin ja sen kanssa selviää, kun sitä ei ajattelee. Musiikki kuitenkin luikertelee suojamuurien läpi. On myös kappaleita, jotka lohduttavat turvallisen sylin tavoin. Biisejä, jotka sanoittavat ikävän ja kaipuun ja kulkevat samassa tahdissa sydämen biitin kanssa. On olemassa myös biisejä, joita ei voi kuunnella. Saatan joskus laittaa ne silti soimaan ihan kokeeksi. Alkutahdeista kyynelet nousevat pintaan ja sydäntä alkaa painaa. Laitan musiikin pois. Ei vielä. En pysty. En voisi kuvitella elämää ilman musiikkia. Kokosin listan biiseistä, jotka vieläkin särkevät sydämeni uudestaan ja uudestaan. Millaiselta teidän biisilista näyttäisi?


keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Ihastuttava kick-off vuoteen 2018


Moni teistä on varmasti törmännyt Ilona Pietiläisen upeisiin kirjoihin, jotka pursuilevat kauniita kuvia. Minulla on teille iloisia uutisia. Ensi vuoden voi aloittaa ihanasti Ilonan seurassa. Kaunis Tärkeimmät hetket Kauneimmat ajatukset kalenterikirja on täällä. Minä olen kirjoittanut aina. Luovuin päiväkirjan kirjoittamisesta asteittain. Kirjoittaminen vain hiipui työelämän ja lasten myötä. Keskittyminen kirjoittamiseen tuntui vaikealle. Myöhemmin korvasin päiväkirjan blogilla. Blogia on ollut helppo kirjoittaa. Tänne kokoan valikoidusti ne jutut ja ajatukset, jotka haluan muistaa. Osa ajatuksistani jäävät silti irrallisena roikkumaan. Nyt ajattelin ilman paineita aloittaa päiväkirjamaisen kalenterin pitämisen. Katsotaan miten se lähtee käyntiin. Otan rutiiniksi kirjoittaa jokaisen päivän kohdalle muutaman rivin tuntemuksia tai, mitä mielessä nyt sattuu liikkumaan. Toki merkkaan samalla ylös kaikki menot, jotka muuten unohtaisin.

Tämä Hetki On
Huomenna Muisto.
- Ilona

Kauniita kuvia ja kauniita lauseita. Tarpeeksi tilaa kirjoittaa omia ajatuksia. Olen jo monta kertaa selannut kalenterikirjan läpi. On aika malttamaton fiilis. Olen kaivannut päiväkirjan kirjoittamista todella paljon. Kirjoittaminen selkeyttä omia ajatuksia ja auttaa aukaisemaan solmuja. Muutama lause riittää. Minulla on tapana kirjoittaa ihan kaikki pitkästi ja toistellen. Selittää ja avata tuntemuksia. Kirjoittamisesta tulee joskus työlästä. Otan tähän uuteen rutiiniin ajatuksen, että riittää, että kalenterikirjan kirjoitukset avautuvat minulle. Irralliset lauseet ovat sallittuja. Aika mielenkiintoista palata reilun vuoden päästä tammikuun tunnelmiin tai tarkastella koko vuotta. Millaisia asioita on pohtinut. Mistä on haaveillut. Mitä on saanut aikaan. Kirjoitatteko te päiväkirjaa vai oletteko enemmän kalenteri tyyppiä?




PS: Kalenterikirja on myös mainio joululahja.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Docendo

maanantai 11. joulukuuta 2017

Paketti on puoli lahjaa!


Viikonloppuna oli aivan ihanaa fiilistellä lähestyvää joulua ja paketoida lahjoja. Tänä vuonna lahjojen paketoimiseen tuo iloa LuKLabelin uudet ja ihanat paketointitarvikkeet. En ole koskaan välittänyt pukeista ja tontuista joulupapereissa. Kauppojen valikoima on aina tuntunut melkoisen yksipuoliselle. Usein olen käärinyt lahjat voimapaperiin, sarjakuviin tai silkkipaperiin. Käyttänyt rusettien tekemiseen muovinarun sijaan erilaisia paperinaruja. Pakettikortteja olen tehnyt taikataikinasta ja käsintehdystä paperista.

Joulu saa tulla ihan rauhassa. Olemme suunnitelleet kaiken hyvin ja nyt riittää, että vain seuraamme suunnitelmaa. Olemme päättäneet unohtaa stressin ja kiireen. Tänä vuonna kokeilemme muutamia uusia perinteitä ja muuten kasaamme joulun tutuista aineksista. Asioiden ollessa hallussa on helppo nauttia pienistä jutuista. Iloita satiininauhoista, puuvillanyöreistä ja tyylikkäistä pakettikorteista, sekä lahjapusseista. Olla iloinen, että tänä vuonna myös joulupaketit näyttävät kuusen alla meidän tyylisille. Itseäni ilahduttaa suuresti, että paketointi on noussut arvoonsa. Vihdoin ymmärretään, että paketointi on osa lahjaa. Kaunis paketti kertoo lahjansaajalle, että tämä on tärkeä ja merkityksellinen.


Paketteja tehdessä voi myös vähän hullutella. Itselläni on tapana sujauttaa paketin sisälle säihkyviä paljetteja tai kimalletta. Pieni yllätys lahjan avaajalle. Pakettien koristeluun voi käyttää lähes mitä tahansa:

Kanelitankoja
Piparkakkumuotteja/pipareita
Havuja ja käpyjä
Jouluisia karkkikeppejä
Kakkupapereita 
Vanhan kirjan sivuja
Tylliä/huopaa/nahkaa
Helmiä/nappeja
Kopioituja valokuvia
Erilaiset nauhat ja nyörit
Koristeteipit





Yhteistyössä Always somewhere else ja LuKLabel

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

#slowmorning - Koriste kerrallaan



Meillä on jo monta vuotta rakennettu joulua hitaasti palanen kerrallaan. Tapa alkoi lasten myötä. Perheen pikkuiset odottavat joulua tietysti ihan toisella tapaa kuin aikuiset. Aikuisille joulukuu on kiireistä aikaa ja lapsista taas odotus tuntuu pitkälle. Joulukalenterin luukkujen aukaiseminen tietysti helpottaa tuota odottamisen tuskaa, mutta olen keksinyt myös toisen keinon. Joulukuun alussa taloon tuodaan sisään ns. pikkujoulukuusi. Nimensä kuusi on saanut siitä, että talossamme vietetään pikkujouluja perheen kesken, joka viikonloppu aina jouluaattoon saakka. Pikkujoulukuuseen lisätään koristeita yksi kerrallaan. Aamulla avataan joulukalenterin luukku ja valitaan laatikosta uusi koriste kuusenoksaa koristamaan.

Kuusen saadessa kaikki koristeet yllensä jatkamme tietysti muiden koristeiden parissa. Joulukoti rakentuu kuin itsestään koriste kerrallaan. Meillä jokaisella on tietysti ne omat lempikoristeet. Minä rakastan jouluvaloja ja tunnelmallisia paperitähtiä. Muistan vieläkin sen oranssin paperitähden, joka ripustettiin huoneeni ikkunaan jouluisin lapsuudenkodissani. Myöhemmin sen korvasi värikäs jouluvalosarja. Muistan kuinka en saanut öisin unta ja vain katselin hohtavia valoja. Perheen lapset taas rakastavat isoja puisia eläimiä, joilla on kiva leikkiä. Possut, lammas ja lumiukot vaihtavat asetelmassa paikkaa ja löytyvät milloin mistäkin. Mieheni taas sytyttelee mielellään tuikkuja ja kynttilöitä. Joulunaikaa varten löytyykin ihan omat kynttilänjalat, joita koristavat kävyt, porot ja kauriit. Aamuisin on kiva kuunnella joululauluja ja lisätä yksi koriste kaunistamaan kotia ja luomaan tunnelmaa. Joulu on taas askeleen lähempänä.



Yhteistyössä Always somewhere else ja Colore

perjantai 8. joulukuuta 2017

Pihapiirin talviset puuhat


Melkoisen kummallisia kelejä on pidellyt. Yhtenä päivänä lunta ja pakkasta ja toisena taas vettä ja loskaa. Oli sää millainen tahansa, niin lintujen ruokinnasta pidetään huolta. Olemme aloittaneet lintujen ruokkimisen aikaisin syksyllä ja perinteisesti jatkamme sitä pitkälle kevääseen. Lintujen ruokinta ja pesäpuuhat ovat koko perheen yhteinen juttu. Kirjahyllystä löytyy useampi lintuopas, joita lapset selaavat innolla. Välillä kaivetaan myös kiikarit esille. Meidän pihaan ovat tervetulleita kaikki eläimet. Ruokimme oravia, lintuja, rusakoita ja naapurin kissoja. Olen minä ruokkinut myös naapuristosta karannutta koiraa. Me nyt vain pidämme eläimistä.

Nelson Garden  pähkinäautomaatti on uusi tulokas pihapiiriin. On aina kiva tarkkailla kuinka kauan linnuilla ja oravilla kestää huomata uusi ruokintapaikka. Meidän pihapiiri on sen verran iso, että meillä on lintulauta, talipallot ja pähkinäautomaatti eri puolilla pihapiiriä. Jouluna pihaan ilmestyy vielä lyhde. Pähkinäautomaatti on kyllä ilo silmälle. Helppo täyttää ja kiinnitää paikoilleen.


Nyt onkin saatavilla monenlaisia ruoka-automaatteja. Säiliömäinen rakenne pitää ruoan suojassa tartunnoilta. Valitse siis malli, jossa linnun jätökset eivät pääse ravinnon sekaan. Talipalloja saa oksalle enemmän käyttämällä metallisia talipallotelineitä. Pakkasten kunnolla alkaessa hanki linnuille ravintoa, jossa on korkea rasvaprosentti. Talvilintujen rasva-siemenrouheessa ei ole mukana ollenkaan siemenkuoria. Ruokintapaikka pysyy näin siistimpänä. Oletko sinä koskaan kuivattanut pihlajanmarjoja linnuille talveksi? Itse en ole tätä konstia kokeillut. Meillä marjat pysyvät puussa aika pitkään ja houkuttelevat lintuja syömään.


Näin se synkkäkin päivä piristyi, kun puuhaili pihamaalla pikkuisessa tihkusateessa pähkinäpussin ja talipallojen kanssa. Tervetuloa linnut syömään!


Yhteistyössä Always somewhere else ja Nelson Garden

maanantai 4. joulukuuta 2017

Lahjat lasipurkkiin


Minäkin päätin vihdoin kokeilla lahjan kokoamista lasipurkkiin. Yllätyin iloisesti, miten pienellä vaivalla saa loihdittua upean näköisen kokonaisuuden. Pieniä rajoituksia toki on matkassa. Purkin koko sanelee tietysti, kuinka paljon tavaraa sisälle mahtuu. Lasipurkki on tietysti myös arka iskuille. Positiivista taas on se, että hommassa ei voi epäonnistua. Kaunis nauha rusetille ja pakettikortti kiinni ja se on siinä. Minä lisäsin purkin sisälle vielä kourallisen paljetteja. Avatessa ne tippuvat lahjansaajan syliin tähtisateen tavoin. Tänä vuonna osa lahjoista purkitetaan ja osa paketoidaan perinteisesti. Palataan perinteisiin paketteihin vielä tällä viikolla.