torstai 17. toukokuuta 2018

Syy jatkaa


Bloggaaminen ja yhteisön pyörittäminen. Olen oikeastaan enemmän muiden kautta ymmärtänyt, miten vaativasta hommasta loppujen lopuksi on kyse. Postaukset eivät kirjoita itse itseään ja eri some-kanavat eivät päivity. Hommat eivät pysy kivassa nipussa. Eteen voi välillä tulla hetkiä, jolloin bloggaamiseen käytetty aika on joltakin toiselta pois. Vauvavuotena usein tuskailin olinko tarpeeksi läsnä lapsilleni. Panostin kaikki herkät kuukaudet aika isosti yhteisön rakentamiseen. Omaatuntoa kolkutti ja vielä nytkin sitä mielessäni kelailen. Onkä tämä kaikki sen arvoista. Moni on vierestä lopettanut vuosien saatossa ja huomaan joutuvani myös itse perustelemaan itselleni uudestaan ja uudestaan, miksi minä jatkan. Mietin millaista elämäni olisi ilman tätä jatkuvaa some hässäkkää ja päivittämistä?

Jokainen peukutus, hymynaama ja pikkuinen sydän tuntuu kehoitukselle jaksaa. Jokainen kommentti ja julkaisuun reagointi on syy mennä eteenpäin. Jokainen yksityisviesti ja avunpyyntö koskettaa. Rakkaan tiimin tuki kannustaa ja kannattelee. Ilon ja arjen jakaminen teidän seuraajien kanssa on syy jaksaa. Maanantai tuntuu aamubiisin ja kahvijuttujen jälkeen helpommalle kestää. Meidän yhteisön ympärille on kerääntynyt ihan oikeita ihmisiä ei vain lukuja tilastoissa  Ja onhan Maitokahvimedia ihan omanlaisensa juttu. Toki ei ole mitään tarvetta vertailla sitä mihinkään tai kenenkään muun tekemiseen. Meillä ei ole kilpailijoita. Emme suhtaudu eri kanavien lukujen nostamiseen otsa rypyssä, vaan annamme hyvän tulla, jos on tullakseen. Toki meilläkin on tavoitteita ja suunnitelmia, mutta pelkkien lukujen perässä meidän yhteisö ei juokse.

Meillä on myös ihana vapaus tehdä tätä hommaa yhdessä. Jokainen saa olla omanlaisensa. Uudet jäsenet tuovat mukanaan uusia ideoita ja uutta draivia. Näin aikuisella iällä ei aina ole helppo tutustua ihmisiin ja ystävystyä. Yhteisön kautta luodut suhteet ovat olleet kiva lisä omaan verkostooni. Meitä yhdistää rakkaus kirjoittamiseen, kuvaamiseen ja tarinoiden kertomiseen. Meitä yhdistää myös ruuhkavuodet. Meiltä löytyy ymmärrystä myös sille, että elämässä tulee eteen muutoksia. Välillä muutokset tarkoittavat sitä, että on sanottava hei, hei yhteisölle. On opiskeluja, talon rakentamista, yrityksen perustamista ja uusia työpaikkoja. Ei siis mitään pieniä juttuja, sen oman normaalin arjen lisäksi. Ja vaikka yhteisön jäsen ei enää olisi, niin blogisisaruus jatkuu siitä huolimatta ja ovet pysyvät usein auki entisille jäsenille. Haluamme olla aidosti kavereita ja siksi yhteisö pidetään pienenä, jotta tämä olisi todella mahdollista.  Moni sanoo, että tämä homma on helppoa. Ei tarvitse kuin kirjoittaa ja räpsiä kuvia. Niin...pidemmän päälle tämä laji kuitenkin näyttää myös kääntöpuolensa. Bloggaaminen on kestävyyslaji, jos sen haluaa todella tehdä kunnolla. Yhteen summattuna olen saanut tältä harrastukselta kuitenkin todella paljon.

Seuraathan meitä jo

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Henna. Joka päivä kiitän mielessäni meidän kivasta tiimistä. Ihanaa, että omalla blogilla on blogikoti, johon jaksaa uskoa ja jonka puolesta tekee ilolla työtä.

      Poista
  2. Hienosti kirjoitettu :)
    Hyvä Maitokahvimedia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos. Tässä juuri mietin, että oli hyvä kirjoittaa tämä postaus juuri nyt. Vuosi alkaa olla täysi oman yhteisön kanssa ja helposti alkaa pitämään monia asioita itsestäänselvyytenä. Tämän homman mukana on tullut, niin paljon arvokasta.

      Poista