keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Hurmaava Hotel&Holiday Köket


Olen aina rakastanut vanhoja taloja ja halunnut sellaisessa asua. Vanhoissa taloissa on taikaa. Vanhoja taloja täytyy tervehtiä tullessa ja hyvästellä lähtiessä. Tiedättekö mitä tarkoitan? Porvoo on aina ollut Helsingin ohella lempikaupunkejani. Porvoossa ei asusta ketään ystäviäni, mutta paikka vetää vahvasti puoleensa. Pikkujouluja viettäessäni pääsin hetkeksi sujahtamaan ns. kaupungin kulissien taakse. Kahviloiden sijaan vietimme juhlia erityisemmässä ympäristössä. 1700-luvulla rakennettu Köket House on vaikuttava paikka. Omaa kokemukseni Porvoosta syveni.



Miltä tuntuisi asua talossa, jonka ikkunoista näkyisi Porvoonjoki. Millaista olisi kulkea vanhan kaupungin läpi päivittäin. Millaista olisi asua kauniissa ja mielenkiintoisessa ympäristössä, joka tarjoaisi lukemattoman määrän erilaisia kuvauskohteita. Porvoo tuntuu todella kotoiselle paikalle, koska olen vanhasielu, joka välillä tuskailee elävänsä ihan väärässä ajassa. Porvoossa miljöö olisi täydellisesti kohdallaan. Olen vieraillut Porvoossa kesäisin (ja nyt myös syksyllä) ja ajattelin seuraavaksi nähdä ja kokea vanhan kaupungin joulun.



Palataanpa takaisin Hotel&Holiday Köket:n upeaan taloon. Olisin mieluusti viipynyt talossa pidempäänkin tutkien ison salin koristeellista kattoa ja talon kauniita yksityiskohtia. Talo oli todella ihanasti sisustettu. Vanhaa henkeä oli kunnioitettu, mutta tunnelma oli pysynyt ihanan rentona. Siellä täällä oli myös moderneja valaisimia ja kauniita Hakola Home:n tuotteita, jotka sopivat taloon täydellisesti. Talossa oli käytetty taitavasti värejä ja tekstiilejä. Jokaiseen huoneeseen oli luotu ihania nurkkauksia oleskeluun ja lepoon. Hyvinkin olisin nähnyt itseni kirja kädessä keskittyneenä lukemaan, jossakin talon kauniissa sopessa. Itse ihailin talon kahta isoa ruokapöytää (luultavasti siksi, että haaveilen omaan kotiini sellaista). Kuinka ihanaa olisi rakentaa kaunis kattaus isoon pöytään ja istua sen ääressä vieraiden ja perheen kesken.




Minulla on aina ihan automaattisesti todella kunnioittava asenne vanhoja rakennuksia kohtaan. En melua. Astelen tilaan hieman varovaisesti ja sitä kunnioittaen. Kuulostelen ja aistin ilmapiirin, joka talossa vallitsee. Monella on varmasti sama tapa. Samanlaisella hartaudella kuljen myös vanhan kaupungin katuja. Välillä on helppo ajatella, että aika sinänsä voisi olla vain harhaa. Kuinka ajat oikeasti voisivat ihan helposti elää omaa elämäänsä limittäin ja lomittain. En nyt sano miettiväni tällaisia asioita ihan päivittäin, mutta jostakin syystä Porvoossa ajatus tupsahti päähäni ihan luontevasti.


Kummitusjuttu

Aluksi on todettava, että  olen herkkyydestäni huolimatta todella rationaalinen ihminen. Pyrin aina selittämään kaiken itselleni järkiperäisesti. Ihastelen ja kunnioitan vanhojen paikkojen ilmapiiriä, mutta en ikinä olettaisi kohtaavani mitään selittämätöntä. Koen olevani varsin vaatimaton kohde hengille tai kummituksille. Miksi ne minulle kertoisivat olemassaolostaan? 

Illan aikana istuimme, söimme ja juttelimme vilkkaasti salin ison pöydän ääressä. Takanani oli ikkuna ja kaunis näkymä Porvoonjoelle, sekä vanha lipasto. Aivan yllättäen huomasin, että oloni muuttui hieman sumeiseksi. Tuntui, että tajunnantasossani tuli jokin hetkellinen liikahdus. Katsahdin pöytää edessäni ja se tuntui liukuvan melko rivakalla vauhdilla minusta vasemmalle. Otin pöydästä kiinni, sillä pelkäsin sen kaatuvan. Hetkessä olo oli ohi. Kummastelin. Muistan kuinka kokeilin pöydän tukevuutta vielä ja katsahdin pöydän alle olisiko jokin pöydän jaloista pettämässä. Kaikki oli aivan kunnossa ja päädyin tulokseen, että varmasti verenpaine tai verensokeri temppuilee. En ajatellut asiaa enää illan aikana. 

Koko juttu tuli uudestaan mieleeni vasta aamulla kotona. Kerroin kokemuksestani paikan omistavalle Arlalle. Hän puolestaan kertoi kuinka lasinen kannu oli särkynyt itsestään lähtömme jälkeen. Lasisen kannun paikka oli ollut vanhan lipaston päällä. Ihmeellisiä tapahtumia ja sattumia. Talossa yöpynyt Agu taas osasi kertoa, että talon vieraskirjaan oli kirjattu ylös erilaisia kokemuksia. Arlakin kertoi nähneensä jouluna jotakin talon makuuhuoneessa.

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja Cafe Köket

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti