maanantai 29. tammikuuta 2018

Elämä jatkuvaa siivousta?


Viikonloppu oli kiireinen. Sunnuntain syntymäpäivät teettivät hieman töitä ja juoksinkin koko lauantain pitkin taloa ja yritin laittaa paikkoja kuntoon. Uskomatonta missä kunnossa kotimme välillä on. Seuraavassa varsin realistinen kuvaus meidän tämän hetkisestä menosta. Tuntuu, että isommat lapset saavat talon käännettyä ympäri 10 minuutissa. Leikistä toiseen siirrytään sellaisella sykkeellä, että kamat vain lentelevät. Yleisen siisteyden ja järjestyksen täydellinen puuttuminen saa tämän siivoojan välillä aivan uuvuksiin. Hampaiden pesun jäljiltä hammastahnaa on ovenkahvassa ja hiustenkuivaimen johdossa. Käsipyyhkeet pitää vaihtaa päivittäin. Jokaisen ruokailun jälkeen keittiön lattia täyttyy murusista. Likaisia vaatteita löytyy esikoisen huoneen lattialta ja vaatekaapista puhtaiden vaatteiden seasta. Koko vaatekaappi on usein vielä myllätty esikoisen etsiessä päivän asua nro. 3. Aurinkoisena päivänä huomaan kuinka olohuoneen ikkuna on täynnä tahmatassujen jälkiä. Vauva taas on vallannut koko olohuoneen lattian. Viltit ja lelut täyttävät melkein koko huoneen.

Vietän päiväni paasaamalla ja luennoimalla vauva sylissäni: 

Älä vie ruokaa tai juomaa olohuoneeseen.
Ruoanvalmistusvälineet kuuluvat keittiöön.
Kylpylelut kuuluvat kylpyhuoneeseen. 
WC ei ole leikkipaikka. 
Lattiaan tai seinään ei saa piirtää. 
Kukkamulta ja kasvit olisi hyvä jättää rauhaan.
Ulkokengillä ei saa kävellä sisällä.
Olohuoneen sohva ei ole trampoliini.
Äidin vaatekaappi ei ole barbien koti.
Banaaninkuoret eivät kuulu keinutuolin alle...

Lista on loputon.

Olen opetellut sietämään kaaosta, sekamelskaa ja tahmaa. Muistelen joskus mieli haikeana vanhaa kotiamme (ilman lapsia). Huokaus. Nykyinenkin kotimme näyttää ihan kivalle siivouksen jälkeen. Joskus mietin millaisessa kunnossa koti olisi, jos en korjaisi pikkuisten apinoideni jälkiä viikkoon. Miltä kotona näyttäisi ilman välisiivouksiani. Tärkeintä on onnellliset lapset. Haluan ehdottomasti kannustaa omiani leikkimään ja pitämään hauskaa. Annan lasten touhuta. Yritän kuitenkin myös opettaa lapsiani korjaamaan omia jälkiään ja auttamaan kotitöissä. Onhan tämä meidän kaikkien yhteinen koti. Kuinka teillä pidetään koti kunnossa?

2 kommenttia:

  1. Kotiäitiaikoina harrastin samanlaista välisiivousta ja yritin kerran viikossa tai kahdessa viikossa pitää siivouspäivän, jolloin järjestelin kaikki paikat, imuroin ja pesin lattiat. Se ilo puhtaasta kodista kesti ehkä yhden päivän... Mutta lohduttauduin sillä ajatuksella, että pahemmassa kunnossa olisi, jos en olisi välissä siivonnut :) Sietokyky kyllä kasvoi, mutta ahdisti se silti. Nyt kun olen työelämässä ja lapset päivähoidossa, tiskiä ja siivottavaakin tulee paljon vähemmän! Ja toisaalta mielikuva siististä kodista säilyy kauemmin, kun ei ole koko ajan kotona katselemassa niitä sormenjälkiä laseissa ja ovissa :D

    VastaaPoista
  2. Puhut asiaa!! Vanha ystäväni sanoi minulle joskus, että siivoa vähemmän ja elä enemmän...siinä on ollut viisaus, mitä olen monta kertaa toistellut itselleni =)

    VastaaPoista